Yhteiskehittämisellä ilmastoystävällisiä ratkaisuja ja vaikuttavuutta

Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen ja ilmastotavoitteisiin pohjautuva yhteinen visio älykkään liikenteen kehittämiseksi on luotu n. 20 kaupungin ja kunnan, neljän kauppakamarin sekä kolmen maakuntaliiton yhteistyönä.

Helsinki – Tampere käytävä on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeä kansainvälisen tason kehitysvyöhyke. Liikkujien ja liikenteen määrä on Suomen korkein ja alueella on merkittävä osa yrityksistä (50%) sekä koulutus-tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta (60%). Kasvukäytävän varrella asuu 45 % suomalaisista, joille sujuva arjen liikkuminen yhtenäisellä työssäkäyntialueella on elintärkeää.

Ilmastoystävällisiä ratkaisuja

Päärata Helsingistä Tampereelle ja edelleen pohjoiseen tekee alueesta ydinalueen koko Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta. Pääradan merkitys saavutettavuuteen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen laajenee Tampereelta Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän suuntiin.

Hallitusohjelmaesitykseen linjattiin kolme yhteistä toimenpidekärkeä:

  1. Pääradan ja lentoradan kapasiteetin ja nopeustason parantaminen on tärkein kehittämiskohde Suomen kasvukäytävällä.  Tampere- Helsinki välillä tehdään n. 12 miljoonaa automatkaa, kasvukäytävällä liikkuu jo nyt n. 350 000 pendelöijää
  2. Kasvukäytävän saavutettavuuden ja kaikkien liikennemuotojen tehokkaan välityskyvyn turvaaminen koko käytävän alueella on tärkeää. VT3, liikenteen sujuvuus, matkaketjut ja ympäristöystävällisyys sekä liikenneturvallisuus. Väestön kasvuennuste +24% vuoteen 2040 mennessä.
  3. Yhteiskehittäminen (pppp yhteistyö) ilmastoystävällisten ja älykkäiden ratkaisujen edistämiseksi
    Uusi osaaminen, uudet työn muodot, digitaalisuuden edistäminen.

Yhteiskehittämisellä vaikuttavuutta koko Suomeen

Verkoston toiminta on ollut täynnä yhteiskehittämistä sekä kokeiluja aidoissa kaupunkiympäristöissä, joissa yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin kesken on osoittautunut tulokselliseksi. Vuosina 2016-2018 on toteutettu kasvusopimuksella 15 kehittämishanketta- ja kokeilua yhdessä sovittujen tavoitteiden suunnassa yli 3 Meur:n panostuksella.

Uuden tutkimustiedon (MDI Oy) pohjalta voidaan todeta Suomen kasvukäytävän vaikuttavuuden olevan merkittävää koko Suomen kilpailukyvyn ja elinvoiman näkökulmista:

  • Kasvukäytävällä asuu noin 42% Suomen väestöstä
  • Alueella syntyy noin 49% Suomen BKT:sta
  • T&K – toiminnasta noin 60,5%

Suomen kasvukäytävä -verkoston vakiintunut verkostomuotoinen kehittämistyö on alkanut vuonna 2013 ja sitä halutaan jatkaa yhdessä tehdyn strategian mukaisesti uudella hallituskaudella.

Suomen kasvukäytävä –verkosto edistää toiminnallaan ilmastoystävällistä edelläkävijyyttä sekä hakee aitona innovaatio – ja kehittämisalustana älykkäitä huomisen ratkaisuja.

Esitys hallitusohjelmaan Suomen kasvukäytävä

Kartogrammit Suomen kasvukäytävä

Lisätietoja:
Anne Horila,
verkoston johtaja
+358 50 301 1679
anne.horila@hameenlinna.fi

Outi Myllymaa, viestintä- ja kehittämisasiantuntija
+358 50 5117602
outi.myllymaa@hameenlinna.fi

www.suomenkasvukaytava.fi

www.mdi.fi