Vuonna 2013 muodostettiin kasvukäytävän kehittämistyötä edistämään yhteistyöverkosto, jonka jäseninä ovat 20 kaupunkia ja kuntaa, kolme maakuntaliittoa sekä neljä kauppakamaria ja Suomen Yrittäjät. Lisäksi verkostotyössä ovat mukana TEM, LVM, YM, OKM. Yhteiskehittämistä tehdään yritysten, kaupunkien, kuntien sekä koulutus- ja tutkimustoimijoiden kanssa.
Suomen kasvukäytävä -verkosto toimii innovaatioalustana ja haluaa edelleen olla kehittämässä yhtenäisen työssäkäyntialueen ja kansallisesti vaikuttavan kasvukäytävän elinvoimaa koko Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi.
Yhdessä valmistellun hallitusohjelmaesityksen tavoitteet ovat:
1.Yhteiskehittäminen (pppp-yhteistyö) ilmastoystävällisten ja älykkäiden ratkaisujen edistämiseksi
2.Pääradan ja lentoradan kapasiteetin ja nopeustason parantaminen. Tampere-Helsinki välillä tehdään n. 12 miljoonaa automatkaa, kasvukäytävällä liikkuu jo nyt n. 400000 pendelöijää.
3.Kasvukäytävän saavutettavuuden ja kaikkien liikennemuotojen tehokkaan välityskyvyn turvaaminen koko käytävän alueella on tärkeää. VT3, liikenteen sujuvuus, matkaketjut ja ympäristöystävällisyys sekä liikenneturvallisuus. Väestön kasvuennuste +24% vuoteen 2040 mennessä.
Suomen kasvukäytävän ja valtion kasvusopimuksella toteutetut kehittämistoimenpiteet v. 2016 – 2019 on koostettu yhteen. Koosteessa myös toteuttajatahojen yhteystiedot sekä keskeiset toimenpiteet:
Kasvusopimuksen kehittämistoimenpiteet
Suomen kasvukäytävä -verkoston toimintaa on ohjannut verkoston jäsenistöstä koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana sopimuskaudella v.2017-2019 on toiminut Pasi Laitala, kestävän kehityksen johtaja, Espoon kaupunki.
Verkoston toiminnan elementtejä ovat olleet läpinäkyvyys, avoimuus ja luottamus. Lisätietoa Suomen kasvukäytävä -verkoston toimenpiteistä alla olevista kokousmateriaaleista:
40 Muistio_Ohjausryhmän kokous_40_2310_2019
Suomen kasvukäytävän toimintakertomus v. 2017 – 2019 on juuri valmistunut. Toimintakertomus avaa kuluneen kasvusopimuskauden tuloksia.
SKK_Toimintakertomus_web