Vantaan ratikka parantaa Itä – Vantaan saavutettavuutta

Vantaan saavutettavuuden parantumisessa oli ensimmäinen virstanpylväs vuonna 1862 avattu Helsinki-Hämeenlinna rata. Sen varrella sijaitsee jo 1800-luvulla voimakkaasti kehittynyt Tikkurilan taajama, joka oli yksi seitsemästä asemasta varrella. Korson ja Rekolan asemat otettiin käyttöön 1889, ja Hiekkaharjun asema 1931 ja 1980 lakkautettu Hanabölen seisake 1930-luvulla. Päärata paransi aikanaan huomattavasti seudun saavutettavuutta, kun Suomi siirtyi junien aikaan.

Länsi-Vantaalla avattiin vuonna 1975 paikallista henkilöjunaliikennettä palveleva Martinlaakson rata. Tällöin avattiin Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson asemat. Tällöin voimakkaasti kasvava Länsi-Vantaa yhdistettiin raiteitse Helsinkiin. Rataa jatkettiin Vantaankoskelle vuonna 1991.

Vantaalla avattiin 1.7.2015 kehärata, joka yhdistää Vantaankosken radan Kivistön ja lentoaseman kautta päärataan. Kehäradan myötä avattiin viisi uutta asemaa: Leinelä, Lentoasema, Aviapolis, Kivistö ja Vehkala. Näistä lentoaseman ja Aviapoliksen asemat ovat kahdeksan kilometriä pitkässä, lentoaseman alittavassa tunnelissa ja Kivistön asema myös tunneliasemana maaleikkauksessa. Kehärata siis yhdisti Länsi-Vantaan päärataan ja merkittävintä saavutettavuuden kannalta olisi saada ensimmäinen raideyhteys lentoasemalle.  Kehärata oli myös peruste myös uuden kaupunkikeskuksen – Kivistön – rakentamiselle Hämeenlinnanväylän itäpuolelle Kehä III:n pohjoispuolelle. Neljässä vuodessa Kivistöön on valmistunut 3800 kerrostaloasuntoa. Uuden kehäradan osuudella on vielä asemavarauksia Ruskeasannan, Viinikkalan, Lapinkylän ja Petaksen asemille, joista Ruskeasanta ja Viinikkala ovat tunneliasemia.

Mutta mitä tämän jälkeen?
Onko Vantaan kaupunki valmis raideliikenteen osalta? 14 paikallisliikenteen
asemaa, joista Tikkurilassa pysähtyy myös kotimaan ja ulkomaan kaukoliikenteen junat, mikä mahdollistaa sujuvat vaihdot ympäri Suomea lentoasemalle.

Vantaalla on vielä yksi aluekeskus vailla raideyhteyttä, nimittäin Hakunila. Se sijaitsee Itä-Vantaalla Kehä III:n ja Lahdenväylän kainalossa Ikean itäpuolella. Hakunilan saavutettavuus joukkoliikenteellä on bussiliikenteen varassa. Vantaalla on eräs bussilinja, nimittäin linja 562 Mellunmäen metroasemalta Länsimäen ja Hakunilan kautta Tikkurilaan ja edelleen kauppakeskus Jumbon kautta Aviapoliksen asemalle, ja se linja on erittäin suosittu ja hyvin ruuhkainen.
Linja onkin muuttumassa syksyllä 2021 joukkoliikenteen runkolinjaksi.

Tälle välillä Vantaa suunnittelee Vantaan ratikkaa siten, että linja jatkuisi lentoasemalle asti. Matkalla on tietenkin pieniä muutoksia bussireittiin nähden, sillä omakotialueiden kautta ei kannata raskasta raideliikennettä viedä.  Näin saadaan mm. Valion ja Fazerin suuret tuotantolaitokset reitin varrelle.

Saavutettavuus
Vantaan ratikan päätavoitteita ovat joukkoliikenteen verkoston ja kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen, autottoman elintavan edistäminen, kaupunkikeskustojen kehittäminen, houkuttelevien asuin- ja työpaikka-alueiden lisääminen sekä liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Ratikka on yksi Vantaan panostuksista kohti vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitetta. Ratikan rakentamisen yhteydessä parannetaan koko katualueen laatutasoa. Ratikka kehittää kaupunkiympäristöä ja houkuttelee rakentamisinvestointeja linjan varrelle.

Merkittävintä on, että hakunilaiset pääsisivät sujuvasti niin Tikkurilaan kehä- ja pääradan junille kuin Mellunmäkeen metrolle ja toisaalta länsimäkeläiset Tikkurilaan. Vantaan ratikka tarjoaisi sujuvia uusia yhteyksiä lentoasemalle, jolloin erityisesti lentoasemalla ja sen vaikutusalueella työskentelevät pääsevät sujuvasti ratikkareitin varrelta töihin ja kotiin. Toki se tarjoaa hyvät yhteydet myös ratikkaverkon asukkaille päästä lentoaseman kautta maailmalle. Tikkurilassa ratikan reitille on kaksi pääradan alittavaa vaihtoehtoa. Tikkurila on luonteva paikka pääradan matkustajille vaihtaa niin kehäradan junaan kuin Vantaan ratikkaan.

Uusi raitiotieyhteys mahdollistaa uudella tavalla Itä-Vantaan kaupunkirakenteen kehittämisen ja sitoo alueet tehokkaan joukkoliikenteen piiriin ja vahvemmin osaksi keskusten verkostoa. Vantaan ratikka merkitseekin maankäytön tehostamista ratikkareitin varrella. Toisaalta se estää parhaiten Itä-Vantaan syrjäytymistä, koska vaarana on, että Hakunilan ja Länsimäen kehitys pysähtyvät ja segregaatio lisääntyy ilman ulkopuolista katalysaattoria. Maankäytön kehittämispotentiaaliksi raitiotien varrella on arvioitu yli 3 miljoonaa kerrosneliömetriä asumiselle ja yli 1,6 miljoonaa kerrosneliömetriä työpaikoille.

Vantaan ratikkalinjan pituus on 19,3 km. Pysäkkipareja olisi 26 ja keskimääräinen pysäkkiväli on 800 m. Vuoroväliksi on suunniteltu 5-20 minuuttia ja liikennöintiajaksi klo 4.30 – 1.30. Linjalla on vuonna 2030 arvioitu olevan 82000 matkustajaa.

Tekninen lautakunta on hyväksynyt Vantaa ratikan yleissuunnitelman. Kaupunginvaltuusto päätti 16.12.2019 jatkaa Vantaan ratikan toteutukseen tähtäävää suunnittelua yleissuunnitelman pohjalta. Yksityiskohtaisempien suunnitelmien valmistuttua kaupunginvaltuusto päättää erikseen raitiotien rakentamisesta. Tavoitteena on, että valtio osallistuu 30 %:n osuudella hankkeen suunnittelu- ja toteutuskustannuksiin. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaisi vuonna 2024 ja liikennöinti vuonna 2028. Ratikan rakentamisen on arvioitu maksavan 393 miljoonaa euroa.

Gilbert Koskela
Projektijohtaja
Vantaan kaupunki

Kuvat: Vantaan kaupunki