Tulevaisuuden jakamistalous kestävän ja sujuvan liikenteen mahdollistajana

Liikennettä on sanottu maailman suurimmaksi järjestelmäksi. Olemme parhaillaan tilanteessa, jossa tämä järjestelmä on suurten muutosten edessä. Muutos on jopa suurempi, kuin aikoinaan hyppy hevoskärryistä auton omistajuuteen.

Nykymurros haastaa käyttövoiman ja päästöttömyyden lisäksi myös omistajuuteen liittyvät perinteet. Kasvukäytävän kehittämisessä olemme mukana niiden tekijöiden äärellä, jossa liikennejärjestelmä uusine palveluineen muodostaa uudenlaisen rungon yhdyskuntarakenteelle.

Viime vuosina olemme saaneet seurata liikenteen sähköistymisen käynnistymistä, uudenlaisten kulkuvälineiden, sähköpotkulautojen, -pyörien ja muiden vastaavien liikennevälineiden käytön yleistymistä. Taustalla on ketterän liikenteen, urbaanin kaupunkiympäristön ja ympäristöhuolien ohjaama kehitys.

Erityisesti nuoret ikäluokat suhtautuvat liikkumiseen asiana, jossa perinteisiä näkökulmia haastetaan. Heille liikkuminen on parhaimmillaan helppoa, älykästä, ekologista, ja se voi perustua yhteiskäytössä oleviin liikennevälineisiin jakamistalouden periaatteiden mukaisesti. Uudet liikkumisen muodot tuovat joustavuutta ja ketteryyttä liikenteeseen, mutta synnyttävät myös urbaaneja kaupunkikulttuurin muotoja ja tuovat parhaimmillaan ihmisiä kaupunkien keskustaan viihtymään ja olemaan. Vaikutukset ovatkin paikalliseen elämänmenoon ja aluetalouteen laajempia, kuin vain liikkumisen uusien tapojen muodostuminen.


Liikenteellä on vahva rooli Tampereen kaupungin älykaupunkikonseptissa. Liikenteen päästöjen vähentäminen on osa kaupungin strategista tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2030. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaupungissa on luotu älyliikennestrategia vuonna 2018 (ITS 2018, liikenne 2.0). Perusajatuksena on rakentaa kaupunkiin saumattomasti yhteen toimiva reaaliaikainen, palveleva, turvallinen ja ympäristöä säästävä liikennepalvelujen kokonaisuus. Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista edistyksellisten ja kustannustehokkaiden teknisten ratkaisujen soveltamisella ja yhdistelemisellä.

Liikenteen sujuvoittamiseksi Tampereen kaupunki on mukana kehittämässä ja ottamassa käyttöön useita julkista liikennettä helpottavia teknologisia järjestelmiä, jotka auttavat maksutapahtumissa, informaation jakamisessa ja esimerkiksi joukkoliikennevirtojen liikenteenohjauksessa. Nykykäsityksen mukaan sähköautoilla olisi suuri rooli liikenteen hiilipäästöjen vähentämisessä. Tämän onnistuminen tulee edellyttämään sekä kaupungilta että yksityiseltä sektorilta mittavaa panostusta jo lähivuosina muun muassa latausverkon rakentamiseen. Toimiva latausverkko kaupunkialueella ja sen ulkopuolella on toimivan jakamistalouden kulmakiviä.

Suunnitelmissa on, että täydentämällä kiinteää raitiotien runkoverkkoa älykkäällä automaattisella syöttöliikenteellä, robottiautoilla, kyetään raideverkon kattavuutta laajentamaan huomattavasti. Tulevaisuudessa robottiautot ja robotisoitu jakamistalous saattavat olla myös pätevä ratkaisu harvaan asutun kaupunkiseudun joukkoliikennetarpeisiin. Jos emme samanaikaisesti huomioi harvaan asuttujen alueiden liikennehaasteita, kokonaisuudesta ei tule kestävä.

Tulevaisuuden liikenteessä liikkuvat eivät ehkä omista itse yhtäkään kulkupeliä, vaan käyttävät erilaisten teknologisten ratkaisujen avulla tilanteeseen parhaiten sopivaa kulkupeliä. Ovatko nämä elämäntapojen muutokset jo aivan nurkan takana? Kuinka suuri muutos on tapahtunut vuoteen 2030 mennessä?

Tämän kirjoituksen kirjoittajista toinen ennustaa nopeaa elämäntapojen muutosta, jossa valtaosa nuorista ikäluokista olisi siirtynyt hyödyntämään jakamistalouden mahdollisuuksia liikenteessä. Toinen taas allekirjoittaa täysin kehityskulun, mutta on ennusteissaan maltillisempi. Kirjoittajilla on vedonlyönti käynnissä, kumpi tulee olemaan enemmän oikeassa.

Timo Antikainen
Elinkeinojohtaja
Tampereen kaupunki

Anna-Kaisa Heinämäki
Kilpailukykyjohtaja
Tampereen kaupunki
www.tampere.fi

Valokuvat: Laura Vanzo