Pääradan yleissuunnitelman lisärahoittaminen seuraavalla hallitukselle

Kolmannen raiteen yleissuunnitelman rahoittaminen jää seuraavalle hallitukselle uutisoidaan
tämän päivän Kanta-Hämeen maakunnallisessa lehdessä Hämeen Sanomissa. Lisärahoitusta  pääradan kapasiteetin lisäämisen yleissuunnitelmaan ei saatu ensi vuoden budjettiin kovasta ja laajasta ponnistelusta huolimatta.

– Hallituspuolueet neuvottelivat eduskunnassa lisämenoja budjettiin, mutta pääradan suunnittelulle ei lisärahaa herunnut, vaikki kaikki objektiiviset kriteerit osoittavat hankkeen tärkeyden, harmittelee kansanedustaja, Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.).

Loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) ei kuitenkaan näe, että ratahankkeen eteneminen pysähtyisi. Hänestä tärkeintä on saada valtion rahoitusta siten ja siinä aikataulussa, että Riihimäen ja Tampereen välinen kolmas raide voi myöhemmin saada EU:n Verkkojen Eurooppa – rahoitusta.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna-Kaisa Pekonen Riihimäeltä pitää lopputulosta ikävänä yllätyksenä.
– Ilmastonmuutos vaatii suuria muutoksia koko liikennejärjestelmäämme. Se muutos vaatii myös rahaa, päärata pitää saada kuntoon, toteaa Pekonen.

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), Riihimäeltä myös, teki hallitukselle lokakuussa kirjallisen kysymyksen Riihimäki  – Tampere välisestä kolmannesta radasta. – Jos rahaa ei ensi vuodelle tule, pidän sitä suurena pettymyksenä ja vahinkona, sanoo Räsänen.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen vahvistaa että valtion ensi vuoden budjetti alkaa nyt olla kiinni.
Pääradan lisäraideprojektille on myönnetty vasta miljoona euroa suunnittelupolun täsmentämiseen vuoden 2019 budjetissa.

Lähde: Hämeen Sanomat, 14.12.18, toimittaja Viki Salonen
www.hameensanomat.fi

Pääradalla liikkuu jo nyt n. 350 000 pendelöijää, kasvua on odotettavissa + 24% vuoteen 2030 mennessä. Tampere – Helsinki välillä tehdään samanaikaisesti 12 miljoonaa automatkaa.

Ilmastoystävälliset ja älykkäät liikkumistavat yhtenäisellä työssäkäyntialueella, Suomen kasvukäytävällä, ovat merkittävässä roolissa päästötavoitteiden näkökulmasta sekä kasvukäytävällä sijaitsevan Suomen elinkeinoelämän (n. 50%) kilpailukyvyn sekä elinvoiman edistämiseksi.
Ponnistelut ja taustatyö asian edistämiseksi jatkuvat  vahvasti laajalla rintamalla, kasvukäytäväkaupunkien ja kuntien sekä eri toimijoiden ja vaikuttajien toimesta.