Liikuttavia tekoja kasvukäytävällä

Suomen kasvukäytävällä tehdään päivittäin noin 12 miljoonaa yksittäistä matkaa. Erilaisten työ- ja vapaa-ajan reissujen taittamisesta halutaan tehdä ympäristöystävällistä, arkeen sopivaa, mukavaa ja hyvinvointia edistävää. Poimimme Liikkujan viikon kunniaksi esimerkkejä käytävän varrelta.

HELSINGISSÄ ISON KAUPUNGIN ELKEIN

Pääkaupungin alueella liikkuu päivittäin valtava määrä väkeä. Vuoden 2018 syksyllä helsinkiläiset tekivät vuorokaudessa jopa 1 765 084 kaupungin sisäistä matkaa, ja lisäksi Helsingissä taittaa jatkuvasti matkaa suuri joukko muualla asuvia ja työskenteleviä ihmisiä.

Helsingissä strategisesti tärkeimmäksi liikkumisen tavaksi on valittu jalankulku. Kävellen tehdään matkoista tällä hetkellä 36 prosenttia. Toiseksi tärkeintä on pyöräliikenne. Helsingin matkoista taitetaan pyörällä 11 prosenttia. Tavoitteena on nostaa luku 15 prosenttiin.

Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen kertoo, että terveyshyötyjen lisäksi pyöräilyä lisäämällä ratkaistaan myös kaupungissa alati pohdituttavia tilapulmia.

– Yhden auton tilalle mahtuu 10 polkupyörää. Kun kaupunki kasvaa, saadaan mukaan mahtumaan enemmän ihmisiä, kun liikkumisen tavatkin ovat tilan suhteen tehokkaita. Lisäksi pyörällä kulkeminen on tietysti päästötöntä.

Keisanen muistuttaa, että satsaukset pyöräväyliin edistävät sekä jalankulun että pyöräliikenteen asiaa.

– Tarvitaan hyvät pyöräväylät, jotta jalkakäytävät jäisivät jalankulkijoille. Rakennammekin vähitellen jatkuvaa, selkeää ja yhtenäistä pyöräilyverkostoa. Hiljattain valmistuneet Mechelininkadun pyöräilykaistat ovat yksi hyvä esimerkki, ja juuri nyt on aloitettu Hämeentien pyöräilyväylien rakentaminen.

Helsingissä on panostettu erityisesti siihen, että julkisen liikenteen asemapaikoilta olisi helppo valita alleen sopiva väline loppumatkan taittamiseen. Kaupunkipyörät ovat nousseet valtavan suosituiksi, samoin yksityisten tahojen tarjoamat sähköpotkulaudat. Keisanen toivoo, että pyörä- ja joukkoliikenteen yhdistelmäratkaisuja kehitetään koko radan mitalla.

– Radanvarsipaikkakunnilla toimivat pyöräpysäköinnit ja helppo yhteys asemille jalan, pyörällä ja julkisilla ovat erityisen tärkeitä juttuja sujuvan liikkumisen lisäämiseksi ja matkaketjun parantamiseksi.


SIIRTYMÄT SUJUVIKSI HÄMEENLINNASSA

Hämeenlinnan aseman seutua vilkaisemalla selviää heti, että kyseessä on vilkas pendelöintikaupunki. Pyöriä on telineissä valtavasti. Strategiapäällikkö Ismo Hannula kertookin, että ekologinen, sujuva, taloudellinen ja terveyttä edistävä liikkuminen on ollut paljon esillä viime aikoina. Viimeisten neljän vuoden aikana kaupungin pyöräilymahdollisuuksia on pyritty parantamaan infrastruktuurin kehityshankkeilla.

– Pyöräilyn edistämisohjelma valmistui vuonna 2016 ja hankkeisiin ovat kuuluneet esimerkiksi Hämeenlinnan seudun pyöräilykartan laatiminen ja pyörätelineiden määrän nostaminen. Myös pyöräilyn viitoitussuunnitelma etenee. Säännöt merkinnöistä ovat juuri muuttuneet ja ensi vuonna suunnitelman toteutuminen tulee mahdolliseksi.

Hannula kehuu Hämeenlinnaa erinomaiseksi pyöräilykaupungiksi. Joka paikkaan on helppo polkaista.

– Esimerkiksi 87 prosenttia kantakaupungin asukkaista ajaa Hämeenlinnan torille 20 minuutissa. Monelle pyöräily on jo nyt mahdollista, mutta houkuttelevuuden eteen on tehtävä töitä. Infran jatkuva kehittäminen on siinä ylivoimaisesti tärkein keino. Myös kaupunkipyörien saaminen kaupunkilaisten käyttöön on agendalla.

Juuri nyt Hämeenlinnassa on mahdollista kokeilla esimerkiksi vuokrattavia sähköavusteisia polkupyöriä kaupungin ja HAMKin puolivuotisessa yhteishankkeessa. Sähköttömiä polkupyöriä taas vuokraa Valpastin Oy.

Strategiapäällikkö polkee itse kesät talvet ja suosittelee kahden pyörän päälle siirtymistä muillekin mahdollisuuksien mukaan.

– Minulla on tavallinen maastopyörä ja sähkökäyttöinen laatikkopyörä, jolla kuljetan lasta ja käy kaupassa. Työmatkan pyrin pyöräilemään aina. Se pitää hyvin virkeänä työpäivän ajan.

TYÖNANTAJA HENKILÖSTÖÄ LIIKUTTAMASSA

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua sanoo suoraan, että heidän tarkoituksenaan on olla työmatkaliikkumisen edelläkävijä. Henkilöstö voikin räätälöidä työmatkansa mahdollisimman joustavasti tarpeittensa mukaan.

Julkisen liikenteen käyttöön sairaanhoitopiiri kannustaa esimerkiksi tarjoamalla 300 euron työmatkaedun vuodessa. Myös kimppakyytien käyttöä tuetaan. Oman kimppakyytisovelluksen lisäksi Kanta-Hämeen keskussairaalaan parkkipaikalta on varattu 6 hyvää parkkipaikkaa kimppakyytiläisten autoille.

Helpottaakseen työmatkalaisten liikkumista sairaanhoitopiiri on vuokrannut henkilöstön käyttöön 10 yhteiskäyttöpyörää. Yhteistyökumppanina toimii Valpastin Oy. Sairaalalle polkupyörällä työmatkaa taittaville on myös järjestetty työnantajan puolesta pukuhuone, suihkutilat, pyyhkeet ja hiustenkuivain. Pesularakennuksesta vapautuneeseen varastotilaan rakennettiin pyörille myös lukollinen säilytystila. Loppuvuodesta sinne saadaan jopa oma pyörähuolto. Sairaanhoitopiiri on jakanut myös ilmaisia satulasuojia ja heijastinvaljaita, jotta työmatkapolkeminen olisi turvallista ja mukavaa kelillä kuin kelillä.

Panostuksesta hyötyvät kaikki: niin lisääntynyt julkisen liikenteen käyttö kuin kävely ja pyöräilykin työmatkoilla lisäävät hyvinvointia ja terveyttä, säästävät luontoa ja auttavat myös pysäköintiongelmissa.

– Jos koko henkilöstö kulkee omilla autoillaan, se vie asiakkaille tarkoitettua pysäköintitilaa. Yritämme ainakin tehdä julkisten käytön, pyöräilyn ja kävelyn mahdollisimman toimivaksi. Ehkä näillä toimilla työpaikkamme voi kiinnostaa myös kauempaa matkaavia, Alaluusua toteaa.


SUURIA UUDISTUKSIA TAMPEREELLA

Tampereen apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki tapaa polkaista töihin pyörällä. Matkoja satulassa kertyy muutamasta kymmeneen kilometriin päivässä. Jalan liikkuessa käyttöön pääsee usein myös sähköpotkulauta.

– Se on osa arkeani, kun haluan nopeasti paikasta toiseen. Vaikka turvallisuusriskeistä on puhuttu paljon, potkulaudat ovat oikein käytettyinä kaupunkiliikenteen sujuvoittamiseen mainio lisä.

Heinimäen mukaan kevyenliikenteenväylät ovat seutukunnan sisällä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Hän kaipaa kuitenkin pyöräilijöille lisää parkkitilaa rautatieaseman ympäristöön.

Tilat eivät ole pysyneet tahdissa pyöräilyn kasvatettua suosiotaan matkaketjua osana. Moni junamatkustaja kaipailee turvallista säilytystilaa työmatkansa tarpeisiin.

Tampereellakin on meneillään pyöräilypilotteja, mutta tarkoituksena on saada käyttöön myös toimiva kaupunkipyöräjärjestelmä. Heinimäki uskoo sen toteutuvan, jahka suuri raitiovaunumyllerrys saadaan päätökseen.

– Se on varmasti esillä tämänkin syksyn budjettineuvotteluissa. Varmaa aikataulua ei vielä ole, mutta suunta on selvä. Kun raitiovaunut saadaan liikenteeseen, uskon meidän saavan myös kaupunkipyörät Tampereelle.


KULTTUURIRETKELLE KANGASALLA

Työmatkojen lisäksi kasvukäytävän varrella kannattaa panostaa myös vapaa-ajan fiilistelyyn. Kangasalla polkaistaan sunnuntaina 22.9. käyntiin aivan uusi Kulttuuripyöräreitti, joka toimii puhelimeen ladattavan Nomadi-sovelluksen avulla. Sovellus alkaa automaattisesti toistaa ääninäyteltyä kohtausta pyöräillessäsi kullekin tapahtumapaikalle. Sen avulla näkee myös reaaliajassa liikkumisensa kartalla.

Kokonaisuudessaan noin 15 kilometrin mittainen reitti lähtee liikkeelle Kangasala-talolta ja kulkee sieltä Tiihalan kylän kautta kauniiden maalaismaisemien läpi kohti Mobiliaa. Museon jälkeen matka jatkuu Pohtiolammen ja sääksikeskuksen kautta Kuohunharjulle. Reitin varrella päästään vielä 1910 perustetun lepokodin maisemiin ja noustaan vanhalle Lukionmäelle ennen kurvaamista Kangasala-talolle.

– Upeita paikkoja on monia, kuten terveyslähde, jonka historia ulottuu aina 1700-luvulle asti. Kangasala oli niihin aikoihin kylpylämatkailukohde, kertoo hankekoordinaattori Eeva Osa.

Pyörälenkki sopii kaikille ja sen voi mitoittaa itselleen sopivaksi. Kävijät kiertävät retken omalla polkupyörällään ja omia kuulokkeitaan käyttäen. Kulttuuripyöräreitin on tarkoitus jäädä ilahduttamaan Kangasalan kävijöitä pysyvästi.

Sunnuntaina 22.9. Eeva Osa on paikalla opastamassa pyöräilijöitä Kangasala-talolla klo: 13-14. Kaupunki tarjoaa Mobilialla pyöräilijöille mehut klo: 13.30 -14.30.

Katso myös Liikkujan maisema kasvukäytävällä!

Toimittaja: Ani Kellomäki
Kuvat:Eeva Osa, Ani Kellomäki

www.hel.fi
www.valpastin.fi
www.khshp.fi
www.kangasala.fi

Suomen kasvukäytävä on maan suurin yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue, joka toimii aitona innovaatio- ja kehittämisalustana älykkäille ihmisten, tavaroiden, palveluiden sekä osaamisen liikkumisratkaisuille.