Kasvusopimus on luonut puitteita kestävälle, uudella liiketoiminnalle, edistänyt yritysten kasvutarinointa sekä vauhdittanut laaja-alaista yhteistyötä ja kehittämistoimenpiteitä.

Vuosina 2016-2019 Suomen kasvukäytävän ja valtion kasvusopimuksella on tehty 13 kehittämistoimenpidettä sekä muutamia merkittäviä selvitystöitä liittyen alueen kehittämiseen. Kehittämisvolyymi on ollut lähes 3 Meuroa, josta AIKO -kasvusopimusrahaa on ollut 50 prosenttia. AIKO-toimenpiteissä on ollut mukana yhteensä 38 organisaatiota, joista lähes 20 on ollut yrityksiä. Myös koulutus-tutkimustoimijoita on ollut mukana kiitettävä määrä.

Yhteistyöllä ja -kehittämisellä tuloksia
Suomen kasvukäytävä –verkosto on tuonut yhteen toimijoita laajasti eri sektoreilta. Kaupunkien rooli mahdollistajina, innovaatio- ja tutkimuslaitosten, eri toimijoiden sekä yritysten välinen luottamus ja yhteistyö ovat mahdollistaneet kestävää kasvua.
Suomen kasvukäytävä on todella aito innovaatio- ja kehittämisalusta joka on mahdollistanut yritysvetoisten pilottihankkeiden kautta uusia innovaatioita sekä niiden edelleen skaalautumista.

Uutta kestävää liiketoimintaa
Näistä esimerkkeinä aIGO- hanke jota luotsasi juuri Kasvukäytäväteko 2018 – palkittu, Sensible4 Oy kehittäen robottibussia laajassa yhteistyössä, rakentaen samalla osaamisverkostoa, ekosysteemiä. Samanaikaisesti yritys on kasvanut 2 hlön yrityksestä n. 30 osaajan organisaatioksi. Yritys on toiminnallaan vahvistanut suomalaista liikennealan osaamista ja on viemässä sitä kansainvälisille markkinoille yhteistyössä mm. japanilaisen kumppanin MUJI:n kanssa.
Myös loistavana esimerkkinä toimii Älykkäät liikkumisenpalvelut, jossa Espoon kaupunki toimii ympäristöystävällisten MaaS – palveluiden (Mobility as a Service) ja työmatkaliikkumisen kehittämisalustana. Tuoreimpana CaaS Nordic ry , joka kokoaa logistiikka alan toimijat yhteen sekä hyödyntää digitaalisten palveluiden kehittämistä, kansainvälisten standardien hyödyntämistä sekä integrointiin kehitettävien rajapintojen hyödyntämistä.

Yhteiskehittämisellä kestävää elinvoimaa
AIKO-rahoituksella on toteutettu myös muutamia kasvukäytävän kannalta keskeisiä selvityksiä: 5G yhteyksien hyödyntäminen, joukkoliikenteen käyttövoimaselvitys sekä bio- ja kiertotalouden toimijaselvitys. Lentoradan vaikutusten laaja-alainen arviointi ja Pääradan operointiselvitys olivat tärkeitä raideliikenteen kehittämisen edistämiseksi. Alueliikkuvuus selvitys alleviivasi kasvukäytävän merkityksen ja liikkumisen volyymit sekä nosti esille ehdotuksen yhtenäisestä maankäytön suunnitelmasta. Suomen kasvukäytävän alueella pendelöi noin 400 000 henkilöä ja päivittäin tehdään noin 12 miljoonaa yhdensuuntaista matkaa Tampere- Helsinki välillä.
Liikkumisen sujuvuuteen ja ympäristöhaasteisiin kannattaa panostaa laajalla yhteistyöllä jatkossakin.

Kasvusopimuksen kehittämistoimenpiteet ovat koottu yhdeksi kokonaisuudeksi. Koonnista löytyy myös kehittämistoimenpiteiden lisäksi toteuttajaorganisaatiot yhteystietoineen.

Kasvusopimuksen kehittämistoimenpiteet

Alueliikkuvuuselvitys:

Alueliikkuvuus_Suomen_kasvukaytavalla

Pääradan operointiselvitys:

Pääradan operointiselvitys sekä esiin nousseet kehittämismahdollisuudet

Suomen kasvukäytävä on maan merkittävin yhtenäinen talous- sekä työssäkäyntialue. Kasvukäytävän vaikutusalueella asuu jo enemmän kuin neljä kymmenestä suomalaisesta. Kasvukäytävän alueella tuotetaan n. 50% Suomen BKT.sta sekä 60% innovaatio- ja tutkimustoiminnasta.
AIKO –rahoitusinstrumentti (alueelliset, innovatiiviset kokeilut) sisältyy valtion ja Suomen kasvukäytävä –verkoston kasvusopimukseen. AIKO –rahoitusta on hallinnoinnut Uudenmaan liitto. Suomen Kasvukäytävä –verkoston isäntäkaupunkina toimii Hämeenlinna.

Lisätietoja verkoston toiminnasta sekä kehittämistoimenpiteista:

Anne Horila, johtaja, anne.horila(@)hameenlinna.fi
Outi Myllymaa, viestintä- ja kehittämisasiantuntija, outi.myllymaa(@)hameenlinna.fi