Helsingin ja Tampereen kautta kulkevalle liikennekäytävälle ehdotetaan maankäytön suunnitelmaa tiivistämään vyöhykekehittämistä

Helsingistä Tampereen kautta Seinäjoelle ulottuvan liikennekäytävän, Suomen kasvukäytävän alueelle halutaan laatia maankäytön yleissuunnitelma. Siinä olisivat osapuolina valtio sekä käytävän varren kuntia, etenkin pääte- ja keskuskaupungit. Suunnitelma olisi pohja toimijoiden yhteistyölle ja edistäisi koko Suomelle tärkeän alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämistä. Myös ilmastonäkökulmaa ehdotetaan mukaan.

Esitys perustuu valtiotieteen tohtori ja muuttoliiketutkija Timo Aron, MDI Oy alueliikkuvuusselvitykseen, jossa tutkittiin liikennekäytävän muuttoliikettä sekä työn vuoksi liikkumista. Selvityksen tilaaja on Suomen kasvukäytävä -verkosto, jossa ovat mukana Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan maakunnat, kaksikymmentä kaupunkia / kuntaa, myös Seinäjoki, Suomen Yrittäjät, neljä kauppakamaria sekä ministeriötä.

Yleissuunnitelmassa voisi tarkastella alueen maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Siinä tulisi myös määriteltäväksi kytkennät merkittäviin liikenneinfran kohteisiin, kuten satamiin ja lentokenttiin.
– Liikennejärjestelmä ja saavutettavuus ovat keskeisiä tekijöitä aluerakenteen muotoutumisessa. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän tällaista ohi hallinnollisten ja maantieteellisten rajojen tehtävää liikennejärjestelmän ja aluerakenteen suunnittelua, toteaa Aro.

Ylivoimainen alue kaikilla mittareilla

Helsingin ja Seinäjoen välinen liikennekäytävä muodostuu pääradasta ja valtatie kolmesta sekä niiden varrelle kehittyneestä nauhamaisesta kasvuvyöhykkeestä, Suomen kasvukäytävästä. Joka neljäs suomalainen asuu tällä alueella ja koko maan työpaikoista kaksi kolmesta on saavutettavissa kahden tunnin sisällä. Alue tuottaa noin puolet maan bruttokansantuotteesta ja noin 60 prosenttia koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta.

Väkiluku on kasvanut vuosittain noin 22 000 asukkaalla 2010-luvulla ja ennusteiden mukaan kasvu jatkuu edelleen. Viime vuosina väestönkasvu on keskittynyt vahvasti vyöhykkeen napoihin eli Helsinkiin, Tampereelle ja Seinäjoelle.
Päivittäin alueella tehdään lähes 12 miljoonaa matkaa ja liikenteessä on yli puolet maan työmatkaajista. Työmatkojen lisäksi työasioissa liikkuminen päivän aikana on vilkasta, noin 400 000 pendelöijää liikkuu kasvukäytävällä. Myös joka kolmas suomalainen muutto tehdään tällä alueella.

– Selvitys antaa hyvän käsityksen alueliikkuvuudesta Suomen kasvukäytävällä. Yhtenäisellä työssäkäyntialueella kunta- ja maakuntarajat ylittävä yhteistyö on tärkeää, jotta aluetta voidaan kehittää kestävästi, Suomen kasvukäytävä -verkoston johtaja Anne Horila painottaa.

Suomen kasvukäytävä on maan suurin yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue, joka toimii aitona innovaatio- ja kehittämisalustana älykkäille ihmisten, tavaroiden, palveluiden sekä osaamisen liikkumisratkaisuille. Suomen kasvukäytävä muodostuu Pääkaupunkiseudulta Riihimäen, Hämeenlinnan kautta Tampereelle, jatkuen Tampereelta edelleen Seinäjoelle asti.

Kasvukäytävää on kehitetty nykyisessä muodossa vuodesta 2013 saakka. Vuosina 2016-4/2019 on toteutettu 13 toimenpidettä 3 miljoonan kehittämisresurssein (AIKO) älykkään ja ympäristöystävällisen liikkumisratkaisujen edistämiseksi. AIKO –rahoitusinstrumentti sisältyy valtion ja kasvukäytävän kasvusopimukseen. Rahoitusinstrumenttia on hallinnoinut Uudenmaan liitto.

Alueliikkuvuusselvitys ladattavissa:
https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23751/Alueliikkuvuus_Suomen_kasvukaytavalla.pdf

Alueliikkuvuus_Suomen_kasvukaytavalla

Lisätietoja:
Anne Horila, johtaja, Suomen kasvukäytävä –verkosto, 050 301 1679
Timo Aro, asiantuntija, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, 045 657 7890
Olli-Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto, 050 540 2260

Alueliikkuvuusselvityksen ovat mahdollistaneet:
Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto, Uudenmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto sekä Suomen kasvukäytävä