Vuorovaikutteinen tilannekuva

Tervetuloa tutustumaan vuorovaikutteisen tilannekuvan toimintamallin taustoihin ja toteutukseen. Näillä sivuilla kerromme, miksi toimintamalliin kannattaa tarttua. Toimintamalli perustuu toimijoiden (yritykset, oppilaitokset, julkiset toimijat) yhteiseen työhön. Tavoitteena on luodan yhteinen näkemys alueen elinvoimasta ja sen kehittämisestä. Fokuksena on erityisesti yritysten toimintaedellytysten kehittäminen.

Mitä vuorovaikutteinen toimintamalli tarkoittaa?

Vaikka kuntien ja alueiden haasteet ovat pitkälti samoja, ovat vastaukset erilaisia. Tämä johtuu tietysti siitä, että kunnat ja alueet ovat erilaisia. Tämän vuoksi jokaisen alueen onkin luotava itse tulevaisuutensa ja löydettävä omat ratkaisunsa.

Vuorovaikutteinen toimintamalli tarjoaa tähän prosessin. Se tukee alueen toimijoiden kykyä toimia yhdessä, auttaa vahvistamaan yritysten toimintaedellytyksiä ja vauhdittaa löytämään uudenlaisia ratkaisuja elinvoiman edistämiseen.

Vuorovaikutteisesta toimintamallista on käytännönläheinen työkalu, jota voi vapaasti hyödyntää kuntien, seutukuntien ja maakuntien kehittämistyössä. Se sisältää käsikirjan ja valmiit pohjat etenemiseen. Pitkällä tähtäimellä työssä on kyse siitä, miten kunnat tai alueet ja niiden toimijat oppivat kehittämään alueensa elinvoimaa ja yritysten toimintaedellytyksiä yhdessä. Tavoitteena on, että toimijoille muodostuu oma, luonteva tapa tehdä yhteistyötä.

Toimintamalli on kehitetty Sitrassa vuonna 2021 yhteistyössä yhdeksän alueen kanssa. Suomen kasvukäytävä jatkaa vuorovaikutteisen toimintamallin levittämistä ja kehittämistä alueellaan ja tukee alueensa toimijoita sen hyödyntämisessä. Samalla Kasvukäytävä on sitoutunut auttamaan myös muita alueita toimintamallin käytössä ja jakaa kaikille syntyneitä hyviä käytänteitä.

Mikä on tilannekuva?

Tilannekuva alueesta syntyy alueen toimijoiden vuorovaikutteisen työskentelyn tuloksena. Työ perustuu alueelta koottuun tietoon yritysten näkemyksistä, hankkeista ja väestönkehityksestä. Tilannekuva on alueen toimijoiden yhteinen näkemys ja tulkinta alueen elinvoiman tekijöistä ja yritysten toimintaedellytyksistä. Parhaimmillaan se on toimijoiden yhteinen ymmärrys kehittämistyön haasteista ja siinä hyödynnettävistä voimavaroista ja halutun tulevaisuuden tahtotilasta, hahmottuneista tavoitteista.

Tilannekuvan kiteytys sisältää analyysin alueen vahvuuksista, heikkouksista, uhkista ja mahdollisuuksista, valinnan alueelle tärkeistä ilmiöistä, joihin yhdessä tartutaan, sekä yhteiset tahtolauseet ja niiden konkretisoinnin. 

Tilannekuvan toteutuksesta vastaavat alueen toimijat. He myös päättävät toteutusaikataulun. Kokemusten pohjalta on kuitenkin mahdollista antaa joitakin suuntaviivoja aikataulun miettimiselle.

Prosessi koostuu kolmesta eri teemoja käsittävistä, noin pari tuntisista, foorumista. Kunkin foorumin ennakkovalmistelu, osallistujien kutsuminen sekä edellisen foorumin jälkityöt vaativat kuitenkin aikaa. Toisaalta foorumien väliä ei kannata venyttää liiaksi, jotta osallistujien kiinnostus ja prosessin intensiteetti säilyy. Sopivaksi foorumien väliksi osoittautui 4-6 viikkoa.Tästä seuraa, että koko prosessiin on hyvä varata noin 4-6 kuukautta aikaa.

Fokuksena yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen

Prosessi on siis varsin napakka. Tämän vuoksi keskustelun fokus on tärkeä säilyttää. Tilannekuva toimintamallissa asioita tarkastellaan yritysten toimintaedellytysten kautta. Tätä kuvaa alla oleva ns. elinvoimarinki.

Se tuo esille kuinka monista elementeistä kunnan tai alueen elinvoima koostuu (ulkokehä), mutta korostaa yritysten, niiden synnyttämien työpaikkojen ja sitä kautta syntyvän palkkatulon ja ostovoiman merkitystä elinvoimalle (sisäkehä). Työpaikoilla ratkaistaan myös se, onko alueella riittävästi osaajia ja vastaako osaaminen yritysten tarpeita. Kun tämä toteutuu syntyy yrityksille kilpailukykyä ja mahdollisuuksia synnyttää uusia työpaikkoja. Tavoitteena on hyvän kierteen vahvistaminen.

Kuva: Elinvoimarinki

Tavoitteena alueiden toimijoiden muutoskyvyn kasvu

Kunnat, alueet ja niiden toimijat omistavat prosessin. Kyseessä on niiden oman toiminnan kehittäminen. Suomen kasvukäytävän roolina on tukea ja sparrata toimijoita kehitystyössä.

Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on vahvistaa alueiden toimijoiden muutoskyvykkyyttä, kehittämistyön vaikuttavuutaa ja tukea yhteistyötä elinvoiman rakentamisessa. Tarkemmin tilannekuvaprosessin hyödyistä on kerrottu välilehdellä Hyödyt.