Älykkään liikkumisen ja sujuvan arjen ratkaisuja yhteiskehittämisellä – tuloksellista työtä valtion ja Suomen kasvukäytävän kasvusopimuksella

Suomen kasvukäytävä on maan suurin yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue, joka toimii aitona innovaatio- ja kehittämisalustana älykkäille ihmisten, tavaroiden, palveluiden sekä osaamisen liikkumisratkaisuille. Valtion ja kasvukäytävän kasvusopimuksella on tehty tuloksellista yhteiskehittämistä ratkaistaessa saavutettavuuteen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen liittyviä haasteita. Suomen kasvukäytävän kasvusopimuksen tuloksia esiteltiin Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja Liikennealan kansallisen kasvuohjelman kanssa yhteistyössä järjestetyssä Liiketoimintaa liikenteestä -tapahtumassa 2.4.2019 Säätytalolla.

Suomen kasvukäytävän alueella asuu 45% suomalaisista, tehdään noin 50% maan BKT:sta sekä tuotetaan noin 60% maan koulutus-tutkimus-innovaatiotoiminnasta. Alueella asuu ja työskentelee eri kunnan alueella eli pendelöi 400 000 ihmistä. Päivittäisiä työ- ja työasiointimatkoja tehdään yli tuhat eri suuntiin. Vuosittain Tampereen ja Helsingin väillä tehdään 12 miljoonaa automatkaa. Alueen kasvuennuste on 24% vuoteen 2040 mennessä. Älykkäille ja ympäristöystävällisille liikkumis- ja logistiikkaratkaisuille sekä sujuvan arjen palveluille on kysyntää. 

Yhteistyöllä kestävää kasvua

Liiketoimintaa liikenteestä -tapahtumassa esiteltiin Liikennealan kansallisen kasvuohjelman sekä Suomen kasvukäytävän ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimusten tuloksia, yhteiskehittämisen merkitystä ja liikennealan kasvutarinoita. Tapahtuma järjestettiin laajassa yhteistyössä Liikennealan kansallisen kasvuohjelman, ITS Finlandin, Suomen kasvukäytävän, Pohjoisen Kasvuvyöhykkeen ja Uudenmaan liiton sekä LVM:n ja TEM:n kanssa. Tapahtuma tarjosi mielenkiintoisia esityksiä ja puheenvuoroja. Lisäksi osallistujille tarjoutui oivallinen tilaisuus tavata yhteistyökumppaneita sekä luoda uusia verkostoja.

Tapahtuma on kokonaisuudessaan katsottavissa ohessa olevan linkin kautta. Tässä tiedotteessa nostetaan esille erityisesti Suomen kasvukäytävän kasvusopimuksen tuloksia, joista kerrottiin tapahtumassa.

Yhteistyöllä ja -kehittämisellä tuloksia

Suomen kasvukäytävä -verkoston johtaja Anne Horila nosti esiin kaupunkien roolin, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön ja luottamuksen merkityksen kestävän kasvun mahdollistavina tekijöinä. Kasvukäytävällä toteutettiin n. 3 miljoonan euron kehittämisvolyymilla 13 AIKO-rahoitusta saanutta pilottihanketta, joissa toteuttajina oli yhteensä 38 organisaatiota, joista yrityksiä oli 17. Kehittämisteemat liittyivät raideliikenteen kehittämiseen, automaattibussin pilotointiin liikenteen seassa, MaaS-palvelujen kehittämiseen ja matkaketjuihin, asemanseutujen kehittämiseen, jakamispalveluihin, digitaaliseen saavutettavuuteen ja kiertotalouteen sekä sujuvaan logistiikkaan.

Kaikissa sääolosuhteissa liikkuva automaattibussi

Sensible4 Oy kehitti kaikissa sääolosuhteissa liikkuvan automaattibussin, jota testattiin liikenteen seassa Espoossa, Hämeenlinnassa ja Vantaalla. Yritys ja aIGO-hanke palkittiin Kasvukäytäväteko 2018 palkinnolla. Harri Santamala tiimeineen kehitti robottibussia laajassa yhteistyössä, rakentaen samalla osaamisverkostoa, ekosysteemiä.

Yritys on kahdessa vuodessa kasvanut kahden henkilön yrityksestä n. 30 osaajan organisaatioksi. Yritys on toiminnallaan vahvistanut suomalaista liikennealan osaamista ja on viemässä sitä kansainvälisille markkinoille yhteistyössä mm. japanilaisen kumppanin MUJI:n kanssa.

Älykkäitä liikkumispalveluja yritysten ja kaupungin yhteistyöllä

Älykkäät liikkumisenpalvelut -hankkeessa Espoon kaupunki toimii ympäristöystävällisten MaaS-palvelujen (Mobility as a Service) ja työmatkaliikkumisen kehittämisalustana. Maas-palveluita tarjoavat yritykset on koottu yhteen ja pyydetty etsimään ratkaisuita työmatka- ja työasiointimatkojen organisointiin. Myös ympäristöystävällinen ja hiilidioksidipäästöjä vähentävä sekä terveyttä edistävä liikkuminen (Healthy Mobility) on huomioitu.

Kasvukäytävän kestävät liikkumispalvelut -hankkeessa testattiin jaettuja polkupyöriä ja autoja. Kyliltä kasvukäytävälle -hankkeessa selvitettiin miten haja-asutusalueille voidaan kehittää ihmisystävällisiä liikkumisen ja kuljetuksen palveluita. Viisaan liikkumisen roadshow pyrki edistämään kasvukäytävän alueella toimivien työpaikkojen liikkumisratkaisuja. Arjen kestävät palvelut -hankkeessa pyrittiin löytämään uusia ratkaisuja jakamispalveluiden edistämiseksi asemanseudulla. AIKO-rahoituksella selvitettiin myös vaihtoehtoisten polttoaineiden vaihtoehtoja sekä 5G:n hyödyntämismahdollisuuksia.

Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen logistiikan sujuvoittamisessa

Suomen kasvukäytävä on mukana juuri perustetussa CaaS Nordic ry:ssä. Uusi yhdistys edistää Itämeren alueen kansainvälisen logistiikkakeskittymän syntymisen lisäksi alueellista Corridor as a Service (CaaS) -osaamista sekä toimintaa alueellisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Yhdistys edistää innovaatiotoimintaa, joka hyödyntää digitaalisten palveluiden kehittämistä ja logistiikan sujuvoittamista. Suomen kasvukäytävällä on jo hyviä kokemuksia ekosysteemin toiminnasta käynnissä olevan CaaS Suomen kasvukäytävällä -pilotin kautta.

Alueliikkuvuus ja vaikuttavuus vyöhykekehittämisessä
Alueliikkuvuudesta Suomen kasvukäytävällä tehdään selvitys, joka valmistuu vielä kevään 2019 aikana. Selvityksen toteuttavat yhteistyössä MDI:n Timo Aro ja Telia Finland Oy. Tiedossa on vaikuttava yhdistelmä aluekehittämisen näkökulmaa, tilastotietoa sekä Telia Finlandin tuottamaa ajantasaista mobiilidataa hyödyntävää analyysiä. Mobiilidatan hyödyntäminen lisää ymmärrystä ihmisten liikkumisajoista ja liikkumissuunnista. Alueliikkuvuus on muuttoliikkeen, pendelöinnin ja työasialiikkuvuuden muodostama kokonaisuus. Kasvukäytävän vaikutusalue on kaikilla käytettävissä olevilla tunnusluvuilla yksi merkittävimmistä ylialueellisista keskittymistä koko maan mittakaavassa (tiedotamme tuloksista tarkemmin sen valmistuttua).

Kokeiluista saatavien tuloksien skaalautuminen
Suomen kasvukäytävä –verkostotyössä osaamisen, kokemuksien ja tuloksien jakaminen sekä tiedottaminen ovat tärkeässä osassa. Yrityksien aidoissa ympäristöissä toteutetuista kokeiluista saadut referenssit tukevat uusien palvelukonseptien sekä liiketoiminnan skaalautumista kasvukäytävävyöhykkeelle, kansalliselle tasolle sekä kansainvälisille markkinoille (esim.Sensible4 Oy, Kyyti).

Kasvuvyöhykkeiden kehittämisellä elinvoimaa

Hanna-Maria Urjankangas TEM:stä nosti esiin kasvusopimusten merkityksen: kasvusopimuksilla on onnistuttu tuomaan yhteen laajoja toimijaverkostoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. TEM:in laatiman Kaupunkiohjelman linjauksiin sisältyy kaupunkipolitiikan välineiden uudistaminen ja resurssien vahvistaminen siten, että kasvusopimuksia valtion ja kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden sekä kaupunkiverkostojen välisenä menettelynä jatketaan. Kaupunkiohjelman teemat digitaalisuus kaupunkikehityksessä, 5G kokeilujen edistäminen liikenteen kasvukäytävillä, kestävät uudet liikennepalvelut, toimivat kaupunkiseudut ja kaupunkiseutujen välisten sujuvien ja kestävien liikenneyhteyksien kehittäminen yhtenäisillä työssäkäyntialueilla ja kasvuvyöhykkeillä luovat jatkossakin pohjaa valtion ja Suomen kasvukäytävä -verkostotyön yhteisille tavoitteille.

  

Tulevaisuudessa Suomen kasvukäytävä -verkosto haluaa edelleen olla kehittämässä yhtenäisen työssäkäyntialueen ja kansallisesti vaikuttavan kasvukäytävän elinvoimaa koko Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi. Yhdessä valmistellun hallitusohjelmaesityksen tavoitteet ovat:

1.Yhteiskehittäminen (pppp-yhteistyö) ilmastoystävällisten ja älykkäiden ratkaisujen edistämiseksi. Uusi osaaminen, uudet työn muodot, ympäristöystävälinen liikkuminen (ihmiset, tavarat, palvelut, osaaminen) ja kiertotalous.

2.Pääradan ja lentoradan kapasiteetin ja nopeustason parantaminen. Tampere-Helsinki välillä tehdään n. 12 miljoonaa automatkaa, kasvukäytävällä liikkuu jo nyt n. 400000 pendelöijää.

3.Kasvukäytävän saavutettavuuden ja kaikkien liikennemuotojen tehokkaan välityskyvyn turvaaminen koko käytävän alueella on tärkeää. VT3, liikenteen sujuvuus, matkaketjut ja ympäristöystävällisyys sekä liikenneturvallisuus. Väestön kasvuennuste +24% vuoteen 2040 mennessä.

AIKO –rahoitusinstrumentti (alueelliset innovatiiviset kokeilut) sisältyy valtion ja Suomen kasvukäytävä –verkoston kasvusopimukseen. AIKO –rahoitusta on hallinnoinut Uudenmaan liitto. Suomen Kasvukäytävä -verkoston isäntäkaupunkina toimii Hämeenlinna.

 

 

Lisätietoja: Anne Horila, Johtaja, +358 50 301 1679 Suomen Kasvukäytävä -verkosto

 

Katso tallenne tilaisuudesta:
https://www.youtube.com/watch?v=nnw6c_FWd6c&feature=youtu.be&fbclid=IwAR2-eQz4ulOT81Fi4og3z2gWK_0PfQXB-Gi9Ge0DNzzKwUyL4rnqZgMeRD8

 

Liitteet:

Kasvusopimuksen kehittämistoimenpiteet

Suomen kasvukäytävän kartogrammit