Ajankohtaista

• 
  Vaikuttavuus on kumuloituvaa hyödyllisyyttä

  Millä varmistamme sen, että toimintamme on vaikuttavaa? Riittävätkö asettamamme tavoitteet ja hyvin resursoitu toiminta sekä etenemisen seuranta? Miltä tilanne näyttää sitten kun tuo ponnistus on tehty? Tukiko toimintamme muuta samansuuntaista toimintaa vai jäikö se erilliseksi pistoksi?

  Usein hallitsemme hyvin projektoinnin lyhyellä aikajänteellä. Toiminnalla saatiin kyllä mitattavia tuloksia, mutta pääsimmekö kiinni vaikutuksiin? Entä löytyikö kytkös pidemmän tähtäyksen vaikuttavuuteen?

  

   

  Edunvalvonta on vaikuttavaa toimintaa pitkäjänteisesti

  Ehkä kysymys onkin toiminnan ja sen tarkastelun aikajänteestä ja samaan suuntaan vievän tekemisen tunnistamisessa. Siinä missä arjen toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan viikoissa, kuukausissa, vuosineljänneksissä ja tilikausissa, niin vaikutusten ja vaikuttavuuden tunnistaminen ajoittuu useammille vuosille. Välimatka toiminnan ja vaikuttavuuden välillä saattaa muodostua niin pitkäksi, ettei niiden välistä yhteyttä enää tunnisteta eikä löydetä.

  Jotta niukoista resursseista taisteleva toiminta eli olisi voimavaroja syövää kohinaa, tulisi nyppylän tai nurkan takana kaukana näkymättömissä siintävän vaikuttavuustavoitteen olla aina selvillä.

  Vaikuttavuusajattelua yleisesti kuvaavaa IOOI –mallia (Input-Output-Outcome-Impact, eli Panos-Tuotos-Vaikutus-Vaikuttavuus) esitetään yleensä portaikkona, jota edetään alhaalta resursseista pidemmän aikavälin vaikuttavuuteen. Tavoitteet, myös vaikuttavuustavoitteet on tarpeen asettaa kuitenkin jo suunnitteluvaiheessa. Siksi tarkastelukulmaa on kyettävä vaihtamaan silmukkamaisesti havaituista ilmiöistä pidemmän aikavälin tavoitteisiin ja niistä takaisin nykytilaan sekä seuraaviin etenemisaskeliin. Tätä voisi kutsua kaksikätisyydeksi, jota Suomen kasvukäytävällä toteutetaan kokeilevalla otteella.

  

   

  Suomen kasvukäytävä haluaa tuoda vaikuttavuusajattelulla tehokkuutta pitkäjänteiseen toimintaan

  Niinpä vaikuttavuusketjun ymmärrys muodostaa perustan toiminnallemme, jolla tavoittelemme pitkäkestoista vaikuttavuutta. Avuksi ja käytännön työkaluiksi Suomen kasvukäytävä tarjoaa tähän yhteiskehittämisen portfolion, joka kokoaa tilannekuvaa nykyisestä kehitystoiminnasta ja sen sidoksista sekä painopisteistä. Tämän jatkoksi Suomen kasvukäytävä täydentää työkalupakkia vaikuttavuuslähtöisen toiminnansuunnittelun työkalulla, joka toimii jäsentelyn apuna, yhteisen ymmärryksen edistäjänä ja vaikuttavuusajattelun oivalluttajana. Tarkoituksena on näin tarjota keinoja kehitystoiminnan suuntaamiseen ja kohdentamiseen niin, että panokset tulisi käytettyä viisaasti ja kustannustehokkaasti joukkovoimaan nivoutuen ja sitä hyödyntäen. Vaikuttavuusajattelu ja sen mukainen toiminta suuntaa tekemisemme oikein. Otetaan ajattelussammekin molemmat kädet käyttöön.

  Kättä pidempää Suomen kasvukäytävän jäsenistölle myös tulevaisuuden liikkumisen rakentamiseen

  Molempia käsiä tarvitaan myös liikkumisen ratkaisujen rakentamiseen ja pitkäjänteisen edunvalvontatyön kohdentamiseksi, sillä liikkumisen alueelliset ja seudulliset tarpeet ja painotukset ovat erilaisia. Valitut toimenpiteet tulee osata kohdentaa oikein, jotta kompleksisissa tilanteissa edetään resurssiviisaasti kohti haluttuja tavoitteita, vaikutuksia ja alueellista vaikuttavuutta. Siinä vaikuttavuusajattelun sisäistäminen ja systemaattiset menetelmät ohjaavat meitä oikeaan suuntaan.

   

   

  

  Kirjoittaja

  Juhani Tuure
  juhani.tuure@suomenkasvukaytava.fi

  Juhani Tuure on Suomen kasvukäytävän Akke-hankkeen verkostokoordinaattori. Juhani on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja ICF Business Coach®. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus erilaisista kehittämistehtävistä aluetyössä, sekä useilta eri toimialoilta.

   

  Tagit: blogi  

    Takaisin