Ajankohtaista

• 
  Uudenmaan rooli Suomen kasvukäytävän menestyksen edistämisessä on kiistaton

  Uudenmaan merkitys Suomen kasvukäytävän menestykselle on vahva ja kiistaton. Maakunta on Suomen suurin väestö-, työpaikka- ja talouskeskittymä, joka tuottaa 39 % maan bruttokansantuotteesta ja jossa sijaitsee 36 % maan yrityksistä. Uusimaalaiset ovat myös maamme korkeimmin koulutettuja, mikä luo vahvan perustan alueen innovaatioille ja kilpailukyvylle.

  Uusimaa kasvaa edelleen – vuonna 2060 maakunnassa arvioidaan olevan jopa 2,4 miljoonaa asukasta. Tämä väestönkasvu perustuu pitkälti nettomaahanmuuttoon, ja Uusimaa vastaa lähes puolesta koko maan ulkomaan nettomuutosta. Uusimaa onkin Suomen kansainvälisyyden ydin, ja sen vahvuudet hyödyttävät koko kasvukäytävää ja koko maata.

  Tehokas ja toimiva logistiikka Uudellamaalla palvelee koko kasvukäytävää

  Uusimaa on logistisesti Suomen ytimessä. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen ainoa merkittävä tavaraliikenteen lentoasema, ja alueella sijaitsevat maan suurimmat vienti- ja tuontisatamat, kuten Porvoon Sköldvik ja Helsingin satama. Uudenmaan satamien kautta kulkee lähes puolet kaikista Suomen satamien tavaratonneista, mikä korostaa niiden merkitystä kansainvälisessä kaupankäynnissä.  

  Logistiikan solmukohdat tarvitsevat toimivat yhteydet. Kasvukäytävän valtaväylät, kuten valtatie 3 ja päärata, yhdistävät Uudenmaan tehokkaasti muihin maakuntiin. 

  Merkittävässä roolissa on myös kansainvälisen saavutettavuuden edistäminen vahvistamalla Uudenmaan ja kasvukäytävän yhteyksiä eurooppaan. Tästä esimerkkinä Tallinna-tunneli, joka yhdistäisi koko Kasvukäytävän vyöhykkeen ja Suomen kiinteämmin Eurooppaan ja integroisi Suomen tiiviimmin osaksi pohjoiseurooppalaista työmarkkinaa.

  Lentoradan toteutuminen on tulevaisuuden avaintekijä  

  Kaikki merkit viittaavat siihen, että Uudenmaan rooli hyvinvoinnin ja kasvun moottorina säilyy oleellisena myös tulevaisuudessa. Väestö keskittyy yhä enemmän Uudellemaalle, ja työpaikkojen määrä kasvaa tasaisesti. Jotta alueen yritysten kilpailukyky voidaan turvata, on ensiarvoisen tärkeää varmistaa nykyisten ratayhteyksien toimivuus sekä henkilöliikenteen että logistiikan tarpeisiin myös tulevaisuudessa, sekä tukea uusia tulevaisuuden investointeja kuten lentorataa.

  Lentorata toisi suorat kaukojunayhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja nopeuttaisi yhteyksiä Helsingin keskustasta lentokentälle. Lisäksi se lisäisi kapasiteettia Pasila–Kerava-yhteysvälille, joka on nykyisin ruuhkautunut ja häiriöherkkä. Hallitusohjelman mukainen päätös Lentoradan toteutuksesta on keskeinen askel kasvukäytävän liikkumisen kehittämisessä.  

  Kasvukäytävän kehittäminen yhdessä jakaa hyödyt koko alueelle 

  Kasvukäytävän kehittäminen yhdessä hyödyttää koko aluetta. Sen vahvuus perustuu dynaamiseen yhteistyöhön, jossa sekä haasteet, että ratkaisut jaetaan. Ilmastonmuutoksen hillintä, digitalisaatio ja työvoimapula haastavat kasvukäytävän toimintaympäristöä, mutta yhdessä näihin kysymyksiin löytyy ratkaisuja.  

  Esimerkiksi liikenteen käyttövoimasiirtymä edellyttää investointeja sähkö-, vety- ja biokaasuinfrastruktuuriin. Jakeluverkoston suunnittelu ja toteuttaminen optimaalisesti vaativat yhteisiä ponnistuksia, joissa kasvukäytävä voi toimia suunnannäyttäjänä.  

  Yhdessä voimme varmistaa, että kasvukäytävästä tulee yhä merkittävämpi hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn alusta.
   

  

  Kirjoittaja: 

  Heini Peltonen työskentelee Uudenmaan liitossa liikennesuunnittelupäällikkönä.

  Tagit: blogi  

    Takaisin