Ajankohtaista

• 
  Suomen kasvukäytävän infran varmistaminen: Toimivuus ja ennakoitavuus avainasemassa

  Suomen kasvukäytävä, joka ulottuu Helsingistä Seinäjoelle saakka, on yksi maan tärkeimmistä talousalueista. Se toimii yhteytenä kaupunkien ja kansainvälisten markkinoiden välillä. Tämän kasvukäytävän tavoitteena on edistää alueen kilpailukykyä, taloudellista kasvua sekä työpaikkojen syntymistä. Sen perusrakenne – päärata, valtatiet, lentoasemat ja satamat – on elintärkeä paitsi alueen kehityksen kannalta, myös koko Suomen talouden selkärankana. Toimiva liikenneinfra houkuttelee investointeja, parantaa työvoiman liikkuvuutta ja mahdollistaa tehokkaan tavaraliikenteen. Näiden elementtien luotettavuus ja ennakoitavuus on kuitenkin viime vuosina joutunut koetukselle, ja niiden kehittäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

  Päärata: Selkäranka vai pullonkaula?

  Päärata on Suomen raideliikenteen selkäranka, joka yhdistää maan eteläisen ja pohjoisen osan sekä tärkeät satamat ja rajanylityspaikat. Valitettavasti Pääradan nykyinen kapasiteetti on riittämätön kasvavan henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeisiin. Ruuhkat ja häiriöt ovat yleisiä, mikä heikentää radan luotettavuutta. Liikenteen sujuvuuden varmistaminen edellyttää Pääradan kapasiteetin merkittävää laajentamista, kuten lisäraiteiden rakentamista, jotta liikenteen pullonkaulat saadaan poistettua.

  Samalla on tärkeää panostaa myös radan kunnossapitoon. Ennakoitava ja säännöllinen huolto vähentää äkillisiä häiriöitä ja pidentää infrastruktuurin ikää. 

  Valtatiet: Sujuvuutta ja turvallisuutta

  Valtateiden merkitys osana kasvukäytävän toimintaa on kiistaton, sillä suurin osa Suomen tavaraliikenteestä kulkee edelleen maanteitse. Valtatieverkoston on kuitenkin pystyttävä vastaamaan niin kasvavaan liikennemäärään kuin tiukentuviin turvallisuusvaatimuksiin. Esimerkiksi Valtatie 3 (Helsinki-Tampere-Vaasa) on tärkeä väylä teollisuuden ja vientikuljetusten kannalta, mutta sen liikenneinfrastruktuuri on paikoitellen vanhentunut ja liikennemäärät kasvavat jatkuvasti.

  Kasvukäytävän alueella on tarve investoida tieverkoston kehittämiseen, erityisesti ruuhkaisten ja vaarallisten tieosuuksien parantamiseen. Älyliikenteen ratkaisut, kuten älykkäät liikennevalvonta- ja reititysjärjestelmät, voisivat myös auttaa sujuvoittamaan liikennettä ja parantamaan turvallisuutta. Lisäksi logistiikkakeskusten yhteydet on optimoitava, jotta tavaravirrat kulkevat nopeasti ja kustannustehokkaasti.

  Lentoasemat: Kansainväliset yhteydet ja matkailun kasvupotentiaali

  Helsinki-Vantaan lentoasema on tärkein kansainvälinen solmukohta Suomessa, mutta myös alueelliset lentoasemat, kuten Tampereen ja Seinäjoen kentät, ovat keskeisiä osia kasvukäytävän infrastruktuuria. Niiden toimivuus vaikuttaa suoraan alueen yritysten kilpailukykyyn ja matkailun kehittämiseen. Lentoliikenteen rooli korostuu kansainvälisten yritysten houkuttelemisessa ja työntekijöiden liikkuvuuden varmistamisessa.

  Haasteena on kuitenkin alueellisten lentoasemien liikenteen säilyttäminen ja kehittäminen tilanteessa, jossa lentoyhtiöt keskittävät reittejä suuriin keskuksiin. Kasvukäytävän lentoasemien tulevaisuus vaatii strategisia investointeja ja yhteistyötä niin kansainvälisten lentoyhtiöiden kuin paikallisten yritysten kanssa, jotta yhteydet saadaan säilymään ja laajenemaan. Yhteistyön lisääminen raide- ja maantieliikenteen kanssa voi myös auttaa luomaan saumattomia matkaketjuja, jotka palvelevat niin matkustajia kuin yrityksiä.

  Satamat: Vientiteollisuuden elinehto

  Suomen talous on vahvasti riippuvainen ulkomaankaupasta, ja satamien toimivuus on keskeisessä roolissa erityisesti vientiteollisuuden kannalta. Satamien yhteydet raide- ja maantieliikenteeseen ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta tavaravirrat kulkevat sujuvasti ja ilman viivytyksiä. Satamien ja muun infrastruktuurin yhteistyö on elintärkeää, jotta tavaravirrat kulkevat saumattomasti koko logistiikkaketjun läpi.

  Yhteenveto: Toimiva ja ennakoitava infrastruktuuri kasvun mahdollistajana

  Suomen kasvukäytävän toimivuus riippuu sen infrastruktuurin – Pääradan, valtateiden, lentoasemien ja satamien – luotettavuudesta ja ennakoitavuudesta. Nykytilanteessa useat väylät kärsivät kapasiteettiongelmista ja kunnossapidon puutteista, mikä hidastaa talouskasvua ja heikentää kilpailukykyä. Pääradan kehittäminen, valtateiden sujuvuuden parantaminen, lentoasemien toimivuuden varmistaminen sekä satamien digitalisaatio ovat kriittisiä askelia kasvukäytävän tavoitteiden saavuttamisessa.

  Toimintasuosituksina voisi esittää, että valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken on vahvistettava, jotta kasvukäytävän potentiaali voidaan täysimääräisesti hyödyntää. Yhteisellä tahdolla ja strategisilla investoinneilla Suomen kasvukäytävä voi tarjota toimivan ja ennakoitavan ympäristön taloudelle ja yritystoiminnalle pitkälle tulevaisuuteen.
   

  

  Kirjoittaja: 

  Markku Rimpelä on Suomen Kasvukäytävän ohjausryhmän puheenjohtaja ja Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja. Hän johtaa kaupungin strategia- ja tietojohtamisen yksikköä, joka kattaa strategisen kehittämisen, tietojohtamisen, tietohallinnon, sekä viestinnän, kaupunkimarkkinoinnin ja kaupunkineuvonnan. Rimpelällä on kasvatustieteiden lisensiaatin koulutus sekä 25 vuoden kokemus johtotehtävistä kunnissa ja valtion hallinnossa, sekä useissa kansallisissa verkostoissa. 

  Tagit: blogi  

    Takaisin