Ajankohtaista

• 
  Suomen kasvukäytävä vie Suomea maailmalle

  Suomen kasvukäytävä, joka ulottuu Helsingistä Tampereen kautta ja Seinäjoelle, on paljon enemmän kuin pelkkä maantieteellinen alue. Se on elävä, dynaaminen ja strateginen yhteys, joka mahdollistaa sujuvan liikkumisen muualle Eurooppaan. Kasvukäytävä on kiinteä osa eurooppalaista liikenneverkkoa, ja sen näkyminen Euroopan liikenneverkostojen kartoilla on olennaista, jotta Suomi voi vahvistaa paikkaansa kansainvälisen liikenteen verkostossa.

   

  Suomen talouden selkäranka

  Helsinki-Tampere-Seinäjoki-käytävä on Suomen talouden moottori. Siellä on liki puolet maamme työpaikoista ja yrityksistä, ja siellä valmistellaan myös merkittävä osa siitä lisäarvosta, mitä Suomi vie ulkomaille. Kasvukäytävällä sijaitsee 2/3 maamme tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Tämän takia alueen sujuvat logistiset yhteydet satamiin ja yritysten tarvitsemat logistiset palvelut ovat elinehto, jotta suomalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa ja jotta Suomi saa tarvitsemiaan vientituloja.

  Tällä kasvuvyöhykkeellä ei niinkään valmisteta metsäteollisuuden massatuotteita, vaan korkean teollisuuden tuotteita, joita kannattaa kuljettaa pakettiautolla lentoasemalle ja viedä eteenpäin lentokoneella. Tämän takia hyvät yhteydet Helsinki-Vantaan ja Pirkkalan lentoasemille ovat elinehto kasvukäytävän yrityksille.

  Kiinteä osa eurooppalaista liikenneverkkoa

  Suomen kasvukäytävä on kiinteä osa eurooppalaista liikenneverkkoa, ja sen roolia tässä kokonaisuudessa tulisi vahvistaa. Helsingistä on suora ja luonteva yhteys Via Baltica- ja Rail Baltic -reittejä pitkin Varsovaan ja sieltä edelleen Länsi-, Keski-, Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Näiden infrastruktuuri-investointien valmistuessa Suomen yhteydet Eurooppaan paranevat entisestään. Tallinnan tunneli tulee olemaan keskeinen tekijä tässä kehityksessä. Se mahdollistaa raskaan liikenteen siirtämisen raiteille, mikä vähentää kuljetuskustannuksia ja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia.

  Samalla Suomen kasvukäytävä tarjoaa yhteyden pohjoiseen, Ruotsiin ja Norjaan. Oulun ja Tornion kautta avautuu reitti Luulajaan ja edelleen mm. Narvikin satamaan. Tämä linkki vahvistaa pohjoista yhteistyötä ja helpottaa logistiikkaa.

  Kansainvälisten osaajien merkitys Suomen kasvukäytävälle

  Suomen kasvukäytävä on houkutellut merkittävää sisäistä maassamuuttoa ja alueen väestönkehitys on ollut positiivista viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun muualla Suomessa isojen maakuntakeskusten ulkopuolella se on kääntynyt laskuun. Erityisesti Helsingin ja Tampereen seudut kasvavat voimakkaasti, ja maahanmuutolla on ratkaiseva rooli alueen menestyksessä.

  Maahanmuuttajien palveluiden, kuten muuntokoulutuksen ja kieliopetuksen, kehittäminen on välttämätöntä, jotta alue voi jatkaa kasvuaan ja integroida uudet asukkaat tehokkaasti. On tärkeää pitää kasvukäytävä kiinnostavana ja vetovoimaisena kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi. 

  Miksi kasvukäytävä on saatava Euroopan kartoille?

  On välttämätöntä, että Suomen kasvukäytävä on selkeästi merkitty Euroopan kartoille ja että se tunnustetaan osana eurooppalaista liikenneverkkoa. Tämä tunnustus toisi mukanaan useita hyötyjä, kuten esimerkiksi paremmat rahoitusmahdollisuudet ja uudet investoinnit.  

  Kun kasvukäytävä on osa virallisia eurooppalaisia liikenneverkkoja, se oikeuttaa hakemaan EU-rahoitusta infrastruktuurihankkeisiin. Selkeät yhteydet Eurooppaan myös houkuttelevat uusia investointeja ja yrityksiä. Yritykset sijoittuvat alueille, joilla logistiikka toimii ja markkinoille pääsy on helppoa. Kasvukäytävän tunnustaminen osana Euroopan liikenneverkkoa lisäisi sen houkuttelevuutta investointikohteena.

  Suomen kasvukäytävä on ratkaisevan tärkeä Suomen taloudelle, kilpailukyvylle ja kansainvälisille yhteyksille. Se on silta, joka yhdistää meidät Eurooppaan – ja se on silta, jota meidän on jatkuvasti vahvistettava ja kehitettävä.

  

  Kirjoittaja:

  Gilbert Koskela
  Projektijohtaja, Vantaan kaupunki

  Gilbert Koskela toimii Vantaan kaupungin edustajana Suomen kasvukäytävän ohjausryhmässä ja johtaa lisäksi liikkumisen asiantuntijaryhmää. Viimeiset kymmenen vuotta hän on vastannut Kivistön projektista, jossa hän on ollut keskeisessä roolissa uuden kaupunkikeskuksen kehittämisessä ja rakentamisessa Vantaalle. Koskela on ollut kaupungin palveluksessa vuodesta 2001. Ennen tätä hän työskenteli 14 vuoden ajan maankäytön suunnittelun ja kiinteistökehityksen konsulttina Suunnittelukeskus Oy:ssä. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri.

  Tagit: blogi  

    Takaisin