Ajankohtaista

  

  • Pääradan kehittäminen on koko Suomen etu

    Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti Turun ja Helsingin välisestä "tunnin junasta", eli Länsiradasta, joka jäi vaille EU-rahoitusta. Perusteena on esitetty, että kyseinen reitti ei ole Suomen tärkein kulkureitti, eikä taloudellisesti kannattava. (Lähteet: Yle & Iltalehti). Tämä väite herättää kuitenkin kysymyksen: mikä sitten on Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen painopiste?

    Kun tarkastellaan Suomen raideliikenneverkkoa erityisesti henkilömäärien osalta, nousee esiin yksi selkeä voittaja: Suomen kasvukäytävä, joka ulottuu Helsingistä Tampereelle ja siitä edelleen pohjoiseen. Kasvukäytävällä tehdään vuosittain ylivoimaisesti eniten matkoja koko maassa.

    Onkin perusteltua todeta, että raideliikenteen rahoituksen painopisteen tulisi olla pääradan kehittämisessä. Pääradan parannukset eivät palvele vain etelää tai länttä, vaan ne hyödyttävät koko maata. Pääradan merkitys on keskeinen paitsi henkilöliikenteen myös tavaraliikenteen kannalta, ja sen parantaminen vahvistaisi koko maan liikenne- ja huoltovarmuutta.

    Pääradan kehittäminen on myös strategisesti merkittävä investointi pohjoisen Suomen kannalta. Pohjoisen strategisen merkityksen kasvu edellyttää toimivia ja luotettavia liikenneyhteyksiä, ja pääradan parantaminen tukee tätä tavoitetta. 

    Siksi on tärkeää on varmistaa pääradan rungon toimivuus, sekä parannettava junayhteyksien luotettavuutta ja ennakoitavuutta. Esimerkiksi kaksoisraiteen toteuttaminen asteittain välille Tampere–Seinäjoki–Oulu, nopeuden korotus 200 km/h, ja Riihimäki–Tampere-välin parantaminen ovat tärkeitä kehityskohteita. 

    Kun tehdään päätöksiä liikenneinvestoinneista, on tärkeää priorisoida ne hankkeet, joilla on suurin vaikutus koko maan liikennejärjestelmään. Tässä valossa pääradan kehittämisen tulisi olla Suomen rataverkon kehittämisen ykköskohde, jotta voimme varmistaa koko maan huoltovarmuuden ja elinvoiman tulevaisuudessa.
     

    Kirjoittaja:

    Jaana Villanen 

    Jaana Villanen on Suomen kasvukäytävän johtaja ja vetovastuussa kasvukäytävän kehittämisestä kokonaisvaltaisesti. Jaana on toiminut vanhempana neuvonantajana Sitrassa, ja strategisena neuvonantajana ja konsulttina kymmenille eri yrityksille. 

    Tagit: blogi  
      Takaisin