Ajankohtaista

• 
  Onko FET työskentelymalli työkalu, jota kannattaa hyödyntää myös tulevaisuudessa?

  FET-työskentelymalli on innovatiivinen organisoitumismalli, joka kehitettiin LUT-yliopistossa koronapandemian tuomiin muutoksiin ja haasteisiin vastaamiseksi.

  Suomen kasvukäytävä yhdessä Humapin kanssa järjesti FET työskentelymallin kokeilun löytääkseen ratkaisuja osaajapulaan, mikä on yksi Suomen kasvukäytävällä tunnistettu kasvun hidaste. Työskentelyn aiheeksi rajattiin jo Suomessa olevien kansainvälisten opiskelijoiden paremmin kiinnittyminen työelämään. Työskentelymallin kokeilu tapahtui helmi-maaliskuussa 2023 ja siihen osallistui n. 45 toimijaa kasvukäytävän alueelta.

  FET-työskentelyn tulokset on julkaistu, mutta halusimme ottaa tarkasteluun myös itse työskentelymallin ja sen toimivuuden. Kannattaako FET- työskentelymallia käyttää myös tulevaisuudessa ja jos kyllä, niin minkälaisissa tilanteissa?

  Näihin kysymyksiin lähdimme etsimään vastauksia haastattelemalla muutamia osallistujia.

  

  Mikä on FET?

  Fast expert teams (FET) -työskentelyllä tarkoitetaan väliaikaista asiantuntijatiimiä, joka on koottu yhteen jonkin haastavan tehtävän ratkaisemiseksi yli ammatti- ja organisaatiorajojen rajatuksi ajaksi. Asiantuntijat kootaan yhteen tietyn haasteen tai tehtävän ratkaisemista varten, koska juuri heillä on tarvittavaa tietoa tai kokemuksellista näkemystä.

  Työskentely tapahtuu noin viiden viikon aikana digitaalisen yhteistyön kautta jolloin jokainen osallistuja sitoutuu käyttämään 10-15h työaikaa verkostotyöhön.

   

  Työskentelymallin hyödyt

  Suurin osa osallistujista oli tyytyväisiä työskentelymalliin ja kokivat oppineensa paljon. “Kokemus oli innostava ja positiivinen. Hyvin strukturoitu, ja tavoitteellinen työtapa, lisäksi kohtaamiset olivat miellyttäviä. Parasta oli erinomainen ryhmä, olimme kaikki aiemmin vieraita toisillemme ja opimme paljon.” kertoo yhteisömanageri Sari Rautio.

  Samaa mieltä oli myös Tampereen kaupungin projektipäällikkö Heikki Hauskaviita: “Koin tiimityöskentelyn antoisana ja virkistävänä. Meidän kohdalla rento ja keskusteleva työtapa toimi parhaiten. Opin muiden kokemuksista ja sain tietoa kokeiluista ja töistä, joita muilla alueilla oli tehty.”

  Työskentelymalli toimi hyvin myös kaksikielisesti. “Kokemukseni oli kaiken kaikkiaan hyvä.
  Viestintä toimi hyvin, Howspace-alusta todella ammattimainen ja parasta oli se, kuinka käytimme sekä suomea että englantia inklusiivisesti. Tämä oli hyvä esimerkki siitä, miten voidaan selättää kielimuuri” kertoo urakoordinaattori Eszter Kiss Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

  FET-työskentely todettiin myös hyväksi verkostoitumis- ja vaikuttamismahdollisuudeksi eri toimijoille. “Pidän systeemisestä työskentelytavasta, jossa kohderyhmät ja asiantuntijat pääsevät ääneen ja verkostoitumaan, eivätkä aina vaan esihenkilöt ja päättäjät.” kertoo erityisasiantuntija Sandra Slotte Arcada ammattikorkeakoulusta.

   

  Työskentelymallin haasteet

  Työskentelyn aikaavievyys kuitenkin myös yllätti osan osallistujista. “Aloittaessani työskentelyn en ollut tietoinen siitä, miten paljon aikaa se tulee viemään. Ryhmälle piti varata aikaa viikoittain, mikä ei toimi, jos joku on työssä kiireinen.” Kiss kertoo.

  Työskentelymallin onnistumiselle on myös erittäin tärkeää, että diversiteettiä löytyy. Ilman sitä, ei pystytä löytämään kattavia ratkaisuja. “Oli hienoa, että saimme mukaan useita kansainvälisiä opiskelijoita, oppilaitosten edustajia, sekä julkisen sektorin toimijoita. Yritysten edustajia olisi kuitenkin saanut olla enemmän, sillä heidän näkemyksellään ja läsnäolollaan on olennainen merkitys osaajapulan ratkaisemisessa” kertoo verkostokoordinaattori Miia Antin Suomen kasvukäytävältä.

  Moni olisi toivonut myös kansainvälisiä opiskelijoita olleen enemmän. “Tällainen työskentelytapa toimii vain, jos kohderyhmä on aidosti ja laajasti mukana itse kehittämässä ratkaisuja. Ei niin, että muut yrittävät ratkaista ongelmaa ilman heitä.” toteaa Slotte.

  Asiantuntijaryhmien ryhmädynamiikalla on myös merkittävä rooli työskentelyn onnistumisessa. “Fasilitointia on hyvä olla ja kehykset kasassa, mutta jokainen tiimi muodostaa lopulta oman tapansa toimia – tai on muodostamatta. Sisäisen motivaation löytäminen on tärkeää, mutta usein sattumasta kiinni, eikä sitä aina voi löytää hyvälläkään yrittämisellä. Meillä palikat loksahtivat kivasti kohdalleen.” Hauskaviita kertoo.

   

  Lopputulos

  Kokeilun jälkeen voimme todeta, että FET-työskentely on erinomainen työkalu, jota voidaan hyödyntää niin yleisesti aluekehittämisessä kuin yksittäisten haasteiden ratkomisessa. FET työskentelymalli soveltuu hyvin kompleksisiin haasteisiin, joihin tarvitaan useita näkökulmia, sekä soveltuu hankalasti lähestyttävien asiakokonaisuuksien hahmottamiseen, tunnusteluun ja määrittelyyn, sekä tiedon ja verkostojen keräämiseen.

  Työskentelyn onnistumiseksi ja konkreettisten ratkaisujen löytämiseksi on kuitenkin selkeästi rajattava aihe, sekä täytettävä tietyt edellytykset.

  Tärkeää on esimerkiksi se, että osallistujat sitoutuvat ja varautuvat etukäteen prosessiin niin, että varaavat sille kalenteristaan tarpeeksi aikaa. Myös ennen työskentelyn aloitusta monipuolisten näkemysten varmistaminen, ja haasteen kohderyhmän osallistaminen, on ehdottoman tärkeää, mikä tuli myös palautteessa vahvasti esille. Opimme myös, että on erittäin tärkeää ennen prosessia selkeyttää osallistujille se, mihin ja miten prosessista saatua tietoa hyödynnetään.

  FET organisoitumismalli soveltuu siis parhaiten sellaisiin tilanteisiin, jossa työskentely on olennainen osa asiantuntijan työnkuvaa, kun asiantuntijaryhmä koostuu vastaavassa työ/uratilanteessa olevista henkilöistä ja silloin, kun erilaiset ryhmät ovat vahvasti edustettuna monipuolisten näkökulmien saamiseksi.

  Odotamme innolla FET-työskentelymallin hyödyntämistä ja kehittämistä edelleen.

   

  Tagit: blogi  

    Takaisin