Meneillään olevan sopimuskauden aikana Suomen kasvukäytävän yhteistyöverkosto on uudistanut laajalti toimintaansa aiempiin vuosiin verraten. Tavoitteena on ollut vaikuttaa yhteistyön toimivuuteen ja tunnettuuden kasvattamiseen. Luomalla yhteistä ymmärrystä ja halutuista kehittämissuunnista, ja laatimalla siihen erilaisia skenaarioita, Suomen kasvukäytävän toimijoilla on mahdollisuus varautua muutoksiin paremmin. Monimutkainen ja alati muuttuva toimintaympäristö edellyttää uudenlaista navigointia, yhteistyötä ja pitkää perspektiiviä.
Tässä blogissa syvennymme erityisesti alkuvuoden 2024 toimintaamme ja sen vaikuttavuuteen.
Vuorovaikutteinen tilannekuva oli Sitran Osaamisen aika -projektin suurin kokonaisuus. Se toteutettiin kokeilevalla otteella kolmivaiheisena foorumikokonaisuutena, johon osallistui 15 edelläkävijäaluetta eri puolilta Suomea. Tämän toimintamallin laajentamiseen ja jatkokehittämiseen Suomen kasvukäytävä sai hankerahoituksen Sitrasta ja projekti saatettiin päätökseen kesäkuussa 2024. Hankkeen aikana toimintamallin kehittämistä edistettiin edelleen ja yhdeksän kuntaa toteutti toimintamallin omalla alueellaan, jossa tunnistettiin alueella olevat keskeiset ilmiöt ja siihen koottiin tahdonilmaus siitä, mitä alueella halutaan tehdä tämän ilmiön edistämiseksi ja mitä toimenpiteitä se vaatisi.
Hankkeen tavoitteena oli sekä vahvistaa alueellisen kehittämistyön vaikuttavuutta että lisätä alueellista kokeilukulttuuria ja muutoskyvykkyyttä edistämällä yhdessä edelläkävijäalueiden kanssa hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Tässä hankkeessa onnistuttiin erittäin hyvin.
Yhtenä merkittävänä havaintona hankkeessa todettiin se, että tulevaisuudessa keskeisessä roolissa on erilaisissa verkostoissa ja ekosysteemeissä toimiminen. Tässä yhteinen tilannekuva, vuorovaikutus ja ymmärrys luovat edellytykset vastata yhä nopeammin muuttuviin tilanteisiin ja osaamistarpeisiin. Kompleksisessa toimintaympäristössä tyypillistä on nopeiden muutosten lisäksi ennustamattomuus ja keskinäisriippuvuus. Uudistumiskykyyn päästäänkin tukemalla alueilla olevaa elinvoimaa ja kehittämällä siellä olevaa ekosysteemien toimintaa. Menestysreseptiä parhaimmassa tapauksessa kirjoittavat yhdessä julkiset toimijat, oppilaitokset ja yritykset.
Elinvoima muodostuu tahdosta, kyvystä tarttua kokeilevaan toimintaan ja saada toiminta liikkeelle.
Saadun palautteen perusteella prosessi tiivisti olemassa olevia ekosysteemimäisiä rakenteita ja työtä jatketaan edelleen. Hankkeen läpiviennistä iso kiitos kuuluu projektikehittäjälle Anna Kirjavaiselle ja neuvonantaja Tapio Huttulalle, joiden avulla alueiden kehittäminen sai aimo harppauksen eteenpäin. Vuorovaikutteisen tilannekuvan päätösseminaari oli Helsingissä 29.5.2024 ja sen puheenvuorojen tallenteet löytyvät Suomen kasvukäytävän sivuilta. Ne antavat vinkkejä kokonaisuuden toteuttamiseen.
14.8.2024 olleen ohjausryhmän päätöksen mukaisesti Vuorovaikutteisen Toimintamallin kokonaisuus on vapaasti käytettävissä Suomen kasvukäytävän sivuilta, ja toimintamallin kehittämistä jatketaan edelleen Elinvoimatutka nimen alla.
Kun liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin kustannukset ja vähäisen liikkumisen vaikutukset näkyvät kaikilla eri yhteiskunnan osa-alueilla, halusimme Suomen kasvukäytävällä tarttua konkreettiseen tempaukseen, jossa liikuttiin lihasvoimin kasvukäytävän 17 paikkakunnan läpi lähes 400 kilometrin matka Seinäjoelta Helsinkiin ja kuljettaen mukana viestikapulaa, johon on kerättiin liikkumisen viestejä jokaiselta paikkakunnalta. Tempauksen lähtiessä liikkeelle 31.5.2024 ei välttämättä ollut tiedossa, kuinka huikea tempaus yhteispelillä saadaan toteutettua, sillä tämä lähes kolme viikkoa kestänyt tempaus on liimasi yhteen satoja toimijoita! Kunnan- ja kaupunginjohtajat ja julkiset päättäjät olivat yhdessä paikkakunnan eri toimijoiden kanssa edistämässä tätä tärkeää liikkumisen viestiä, ja jokaiselta paikkakunnalta saatiin viestikapula kulkemaan pyöräillen, kävellen, lenkkeillen ja jopa soutaen!
Suomen kasvukäytävän konkreettinen tempaus osoitti yhteistyön ja toimeen tarttumisen merkityksen. Iso kiitos kaikille Suomen kasvukäytävän yhteistyöverkoston alueille mukaanlähdöstä ja iso kiitos Olympiakomitea, Suomen Yrittäjät, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys ja Suomen kuntoutusyrittäjät! Lämmin kiitos myös Salla Axelin, joka organisoi ja viimeisteli viestikapulan kulun matkan varrella. Yhdessä kanssanne saimme vahvan viestin maamme päättäjille konkretian tärkeydestä puhuessamme liikkumisen, elinvoiman ja hyvinvoinnin teemasta. Tavoitteemme liikkumisen ja elinvoiman vahvistamiseksi ojennettiin puolueiden edustajille 19.6. Eduskuntatalon portailla. Viestikapulan valmisti pellavakankaasta käsityönä Heli Kuula Hämeenlinnassa.
Suomen kasvukäytävä kokosi ohjausryhmän asiantuntijoiden joukosta liikkumisen asiantuntijaryhmän, jonka toiminnan erityisenä painopisteenä on edistää yhteistyöverkostomme yhtä päätavoitetta siitä, että Suomen kasvukäytävä kytketään osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa.
Keväällä Suomen kasvukäytävä tarkensi osana eurovaalitavoitteita myös omat suuntaviivat seuraaville vuosille, joilla Suomen kasvukäytävä kytketään aidosti osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa. Suomen kasvukäytävän liikenneverkoston kehittäminen on koko Suomen etu, ja tässä erityisessä painopisteessä ovat pääradan parantaminen ja logistiikan uudet palvelut. Tätä työtä jatketaan edelleen syksyn aikana.
Suomen kasvukäytävän visiona on olla kansainvälisesti kiinnostavin kasvukäytävä. Jotta tämä yhteinen kunnianhimoinen visio toteutuu, se edellyttää yhteistyöverkostossa mukana olevien kuntien, kaupunkien ja maakuntien sitoutumista - epävarmojakin kokeiluita, alati uusien mahdollisuuksien etsimistä ja hyödyntämistä. Isoinkin visio vaatii pieniä ketteriä arkisia kokeiluja, yhteistä oppimista ja jakamista sekä yhteisen ison kuvan toteuttamiseen sitoutumista.
Tunnettuus Suomen kasvukäytävällä on viimeisten vuosien aikana kasvanut merkittävästi. Olemme tehneet asioita toisin kuin muut, hyödyntäneet verkostovoimaa ja alueilla olevaa (piilevääkin) potentiaalia. Kuitenkin olemme yhteistyöverkostona vasta alkumatkassa, ja tätä voimavarojen yhteen saattaminen tulevaisuudessakin on erittäin tärkeää, jotta syntynyttä positiivista kierrettä voidaan edelleen vahvistaa.
Kiitän kaikkia mukaan lähteneitä, kiitos panoksensa antaneille – ja tulevaa sopimuskautta ajatellen toivon, että löydämme riittävästi viisautta pohtiessamme Suomen kasvukäytävän kaltaisen verkoston hyödyntämistä. Siinä, jos missä, on piilevää potentiaalia vaikka mihin.
Kirjoittaja:
Jaana Villanen
Jaana Villanen on Suomen kasvukäytävän johtaja ja vetovastuussa kasvukäytävän kehittämisestä kokonaisvaltaisesti. Jaana on toiminut vanhempana neuvonantajana Sitrassa, ja strategisena neuvonantajana ja konsulttina kymmenille eri yrityksille.