Kaupunkiympäristömme muuttuvat jatkuvasti ja liikkumisen tarve nousee entisestään. Lisäksi väestön ikääntyessä koemme välttämättä henkilökuljetustarpeiden lisääntymistä. Suuresti kasvavien moottoriajoneuvoliikenteen määrien myötä ajaudumme entistä enemmän vaikeiden kysymysten äärelle; miten tämä kaikki kasvu ja kehitys palvelee valtakunnallisten ja alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien tavoitteita kestävien kulkumuotojen edistämisessä?
Kunnat ja kaupungit ovat strategioissaan sitoutuneet edistämään vihreää siirtymää ympäristön kannalta kestävillä valinnoilla. Hinku-verkostoon kuuluvien kuntien tavoitteena on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Suurin osa kotimaamme kasvihuonepäästöistä muodostuu tieliikenteestä. Joukkoliikenteen ja kuljetustoiminnan osalta kustannustehokkaiden ratkaisujen löytäminen on merkittävässä roolissa, koska liikennöintikustannukset nousevat maailmalla vallitsevan epävarman taloustilanteen vuoksi. Tämä on luonut tarpeen uudelle kestävälle kaupunkiliikkumisen muodolle, joka ympäristöystävällisyytensä lisäksi tarjoaisi liikennöitsijän ja tilaajan välille taloudellisen vaihtoehdon asiakaslähtöiseen joukkoliikennepalveluun.
Lisäksi moottoriajoneuvotekniikan sähköistyminen on lisännyt sähköajoneuvojen kysyntää toimintaetäisyyksien kasvaessa ja käyttökustannusten pienentyessä. Latausinfran laajentuessa latausmahdollisuudet ovat muuttuneet aiempaa yksinkertaisimmiksi ja monipuolisemmiksi. Myös linja-autoliikenteessä tämä luo mahdollisuuden kustannustehokkaaseen toimintamalliin, jossa säännöllisesti liikennöiviä polttomoottoriajoneuvoja pystytään osittain korvaamaan sähköisillä automaattibusseilla eli robottibusseilla, joiden tehtävänä on toimia muun joukkoliikenteen syöttöliikenneajoneuvoina.
Robottibussiliikenteen potentiaali on suurimmillaan lyhyillä matkoilla. Robottibussi operoi reitillä ilman kuljettajaa ajoneuvon katolle ja kulmiin sijoitettujen sensoreiden avulla. Ajoneuvo muodostaa itselleen tarkan tiedon kuljettavasta reitistä sekä muusta liikenneympäristöstä. Pysähdykset ja matkustajien kyytiinotto perustuvat ajoneuvojärjestelmien ohjelmointiin ja bussit ovat jatkuvassa etävalvonnassa liikennöinnin aikana. Lisäksi kyydissä on useampi turvakuljettaja valvomassa automaatiojärjestelmiä ja ottamassa bussin tarvittaessa manuaaliohjaukseen. Nämä teknologiset sekä ihmisten hoitamat toimenpiteet auttavat yhdessä luomaan turvallisen, miellyttävän ja esteettömän asiakaskokemuksen, joka tarjoaa luotettavan vaihtoehdon arjen työmatka- ja asiointiliikkumiseen.
Lempäälässä toukokuun ja syyskuun 2024 välillä toteutettu robottibussikokeilu osoittautui opettavaiseksi kehittämishankkeeksi. Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Lempäälän kunnan, robottibussiliikennettä harjoittavan tamperelaisen Remoted Oy:n sekä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaavan Nyssen välillä. Kokeilureitiksi poimittiin osa nykyisen Nysse-liikenteen linjan 52A reittiä kuntakeskuksen rautatieaseman läheltä ja Hauralan pientaloasuinalueen väliltä. Reitti bussipysäkkien ja rautatieaseman välillä on suunniteltu esteettömäksi sekä kävelypainotteiseksi liikkumisympäristöksi, jolloin junan ja bussin välinen matkaketju on kaikkien liikkujaryhmien saavutettavissa.
Reitin katsottiin olevan nykyisillä liikennejärjestelyillään riittävä kesäajan liikennöintiin, joten merkittäviä muutoksia reitin liikennevaloihin, liikennemerkkeihin tai muihin katualueen järjestelyihin ei tarvinnut tehdä.
Robottibussiliikenteen kokeilujaksoja on jo aiemmin toteutettu eri puolella Suomea pienemmässä mittakaavassa, mutta Lempäälän robottibussikokeilu erottui näistä huomattavasti. Lempäälän kokeilureitillä liikennöity Karsan e-ATAK -mallinen robottibussi vastasi istuma- ja seisomapaikkojensa määrältä tavallista Nysse-liikenteen käytössä olevaa ihmisen kuljettamaa bussia. Jo suunnitteluvaiheessa kokeilun tunnistettiin olevan merkittävässä roolissa automaattiliikenteen kehittämisessä. Hanke toteutettiin kokonaan EU-tasolla toimineen SHOW-hankkeen (SHared automation Operating models for Worldwide Adoption) rahoituksella. Kokeilujakson tavoitteeksi asetettiin mahdollisimman laajan käyttäjäkokemuksen kerääminen sekä normaalin Nysse-liikenteen palvelutason saavuttaminen. Monipuolisen käyttäjäkokemuksen keräämiseksi, hankkeessa tärkeimmäksi osuudeksi korostui tiedottaminen ja viestintä, jotta käyttäjät ympäri maan osaisivat tulla Lempäälään katsomaan uutta kaupunkiliikkumisen teknologiaa. Hankkeesta viestittiin laajasti kunnan sekä hankkeen muiden osapuolten viestintäkanavissa. Viestintää tehtiin monipuolisesti myös hankkeen aikana sekä liikennöinnin päättymisen jälkeen. Liikennöinnin aloituspäivänä Lempäälän keskustassa järjestettiin mediatilaisuus, johon valtakunnallisen, seudullisen ja paikallisen median edustajat tulivat testaamaan paikkamäärältään ja kuljetuskapasiteetiltaan Suomen suurinta robottibussia. Robottibussi saatiin virallisesti liikenteeseen kesälomakauden alkajaisiksi kesäkuussa 2024.
Kaikille ikä- ja väestöryhmille suunnattu kokeilu oli täysin maksuton, mikä madalsi kynnystä kohdekäyttäjien houkuttelemiseksi. Robottibussia liikennöitiin Nyssen linjatunnuksella 303 linjan 52 bussiliikenteen ohella arkipäivisin aamun ja iltapäivän välillä. Yksi kierros robottibussin reitillä kesti noin 36 minuuttia, joten lähtöjä Hauralan päätepysäkiltä oli kokeilujakson myötä useampia kertoja tunnissa, huomioiden nykyisen 52-linjan kesä- ja syysliikennöinnin aikataulut. Robottibussia liikennöitiin koko ajan linjan 52 ohella, joten bussien vuoroväli Lempäälän keskustan ja Hauralan päätepysäkin välillä oli kokeilujakson aikana tavallista suurempi. Linjan aikataulut näkyivät muiden Nysse-linjojen tapaan reittioppaissa ja häiriötiedotteista annettiin ajantasaisinta tietoa vuorojen peruuntuessa. Kaikista suurimmin robottibussin vaikutus näkyi parantuneessa palvelutasossa sekä arkiliikkumisen lisävaihtoehtona. Suurimmat kiitokset saatiin Hauralan pientaloalueilla asuvilta ikäihmisiltä, joilla päivittäisten asiointimatkojen mahdollisuudet Lempäälän keskustaan paranivat merkittävästi. Lisäksi kouluaikoina ilmainen robottibussilinja oli suuressa suosiossa opiskelumatkojaan tekevien koululaisten keskuudessa. Peruskoululais- sekä päiväkotiryhmät kävivät ajoittain opettajiensa johdolla tutustumassa uudenlaiseen kulkuvälineeseen. Työikäinen väestö matkusti robottibussilla osana työhyvinvointia edistävää kesäajan tyky-toimintaa.
Lempäälän robottibussi osoittautui kuntalaisille mieleiseksi kokeilujaksoksi, vaikka bussi ei jäänytkään pysyvästi kulkemaan reitille. Kaikki hankkeen toteutumisen eteen tehdyt toimenpiteet näkyivät liikennöinnin päättymisen jälkeen positiivisina palautteina sekä kiitollisuudenosoituksina arjen liikkumismahdollisuuksien parantumiseen.
Yhteensä kokeilujakson aikana matkustajia oli reilu 3000. Jo pelkkä ajatus uudesta robottibussiteknologiasta katuverkolla herätti laajaa kiinnostusta kuntalaisten keskuudessa ja vastaavasti kokeilujakson toteutuminen synnytti suurta kiinnostusta liikennealan asiantuntijoiden keskuudessa.
Määräaikainen robottibussikokeilu antoi Lempäälän kunnalle harvinaisen tilaisuuden olla mukana maailmanlaajuisessa kehityskaaressa edistämässä tulevaisuuden automaattisen sähköbussiliikenteen yleistymistä. Eri puolella Suomea ja Eurooppaa toteutetut kokeilujaksot ovat olleet suuri askel kohti kaupallista robottibussiliikennettä. Tulevat kokeilujaksot vievät liikennöinnin kohti täysin autonomista liikennöintiä, jolloin ihmiskuljettajaa ei tarvita kyydissä ollenkaan. Hankkeiden toteutuessa kuntien ja valtion viranomaisosapuolten vastuut korostuvat ja saumaton yhteistyö kaikkien osapuolten välillä on edellytys robottibussiliikenteen läpimurtoon. Suomesta on tullut kokeilujaksojen myötä yksi Euroopan kärkimaista täysin automatisoituun ajamiseen liittyen. SHOW-hankkeen päätyttyä seuraava konkreettinen kehitysaskel EU-tasolla on suuri 4-vuotinen metaCCAZE-hanke, jossa tulevat kokeilujaksot sijoittuvat Tampereen alueelle.
Lempäälän kokeilujakso osoitti, että emme ole vielä täysin valmiita robottibussien liikennöintiin osana kuntien ja kaupunkien avointa joukkoliikennepalvelua, mutta suunta on oikea. Lempäälän kokeilun pohjalta saatu positiivinen käyttäjäpalaute osoittaa, että asiakaslähtöisyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta tulevaisuuden näkymät ovat lupaavia.
Kirjoittaja:
Valtteri Partanen on Lempäälän kunnan liikenneinsinööri. Hän toimii kunnassa liikenteen asiantuntijana sekä hoitaa työnkuvansa mukaisesti monipuolisia tehtäviä liikenteen eri teemojen parissa. Hän on valmistunut liikennealan insinööriksi vuonna 2023. Ammatillisen uransa alkuvaiheessa oleva Partanen pitää kuntien liikennepolitiikassa erityisen tärkeänä teemana kestävien liikkumismuotojen edistämisen eteen tehtävää työtä.