Ajankohtaista

• 
  EU-komission uusi TEN-T -verkon muutosesitys ohjaa liikennettä entistä enemmän kaupunkisolmukohtien ympärille

  EU-komissio on päivittämässä vuonna 2013 annettua Euroopan laajuista liikenneverkkoa  koskevaa asetusta (TEN-T). Osana Green Deal -selviytymispakettia komissio on laatinut  asetuksesta päivitetyn version, joka on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Muutosesityksessä  komissio esittää liikkumisen rakentuvan entistä enemmän tulevaisuudessa Suomen  kasvukäytävän kaltaisen liikkumisen käytävien ympärille.

  TEN-T -verkko liittää eri liikkumisen väylät ja välineet yhdeksi kokonaisuudeksi. Komissio  esittää ajatuksen Euroopan liikenteen rakentumisesta entistä enemmän rautateiden ja solmukohtakaupunkien ympärille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että rautatiematkustamisen pitää olla entistä houkuttelevampaa matkustajille, ja ulkomaille suuntautuvan liikenteen on toteuduttava rautateitse entistä enemmän tulevaisuudessa.

  Esityksessä nostetaan yksittäisten kaupunkien rooli merkittävämpään rooliin: Osana  liikenneverkoston kehittämistä verkoston nykyisten kaupunkisolmukohtien määrä tulee  kasvamaan, kun komissio laventaa kaupunkisolmukohtakaupungin määritelmää. Uudessa  ehdotuksessa kaikki yli 100 000 asukkaan kaupungit katsotaan kaupunkisolmukohdiksi  liikenteessä. Suomen nykyisten solmukohtakaupunkien Helsingin ja Turun lisäksi uusia  kaupunkisolmukohtia olisivat Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu ja Tampere. 

  Solmukohtakaupunkien rooli tulee voimistumaan osana kestävän liikennejärjestelmän  toteuttamista. Kaupunkisolmukohdille tulee olemaan asetuksen mukaan kestävään  matkustaja- ja tavaraliikenteeseen liittyviä velvollisuuksia, ja näissä liikenneratkaisujen  suunnittelussa alueellinen yhteistyö korostuu. Suomen kasvukäytävän kaltaisilla  yhteistyöelimillä tulee olemaan tärkeä rooli, kun liikkumisratkaisuja suunnitellaan esimerkiksi  Etelä-Suomen alueella. 

  ”Me emme ihan vielä täällä Suomessa tajua, kuinka voimakkaasti ilmastotoimet ovat mukana  kaikessa europpalaisessa päätöksenteossa. TEN-T asetuskaan ei ole pelkkää liikenne – ja  elinkeinopolitiikkaa, vaan hyvin vahvasti myös ilmastopolitiikkaa. Ja hyvä niin, meidän pitää  saada omat suunnitelmamme pääradasta nopeasti kuntoon, ja sitä kautta myös pääsemme  kiinni eurooppalaisiin rahoituslähteisiin”, toteaa alueiden komitean jäsen Sari Rautio. 

  ”Suomen kasvukäytävä -verkosto on kehittänyt lähes 10 vuotta Helsingistä Seinäjoelle saakka  ulottuvaa helminauhamaista vyöhykettä niin, että se muodostaa yhtenäisen ja  ilmastoystävällisen työmarkkinoiden, liiketoiminnan ja asumisen kokonaisuuden. Verkoston  ensisijaisena päämääränä on parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja tuottaa edelläkävijäratkaisuja yhteiseen käyttöön”, kertoo Suomen kasvukäytävän ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Rimpelä. 

  Kun Suomen kasvukäytävän toimikauden yhtenä keskeisimpinä tavoitteena on ollut nostaa  pääradan henkilö- ja tavaraliikenteen kapasiteettia sekä päästä aktiivisemmaksi toimijaksi  osana Euroopan laajuista TEN-verkkoa, on Suomen kasvukäytävälle ollut merkittävä asia olla  mukana tuomassa yhteistyöverkoston toimimisen näkemystä EU-komission uuteen TEN-T - verkon raporttiin, jossa toisena varjoraportoijana Suomesta on ollut alueiden komitean jäsen  Sari Rautio.

  Lisätietoja antavat:

  Suomen kasvukäytävän ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Rimpelä, p. 0400 712 219

  Alueiden komitean jäsen, Sari Rautio p. 040 522 0933

  Tagit: blogi  

    Takaisin