Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii, miten digitaalinen teknologia voi parantaa palveluja. Esimerkiksi vanhustyö voi muuttua teknologian avulla.

Suomen asema tietoyhteiskuntana on noussut jälleen viime päivinä keskusteluun.

Esimerkiksi viestintätoimisto Kreabin tuore toimitusjohtaja, kansanedustajan tehtävistä jättäytynyt Mikael Jungner on tehnyt Elinkeinoelämän keskusliitolle raportin digitalisaatiosta tilauksesta. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies peräänkuuluttikin Suomelle kunnianhimoista ja rohkeaa digistrategiaa.

Jungner havainnollistaa digitaalista kehitystä raportissaan muun muassa näin: ”Digitaalisessa kehityksessä yhä monimutkaisemmat prosessit siirtyvät tietokoneiden vastuulle. Digitaalisten palvelujen käytettävyydessä taas kuljemme vahvasti vastakkaiseen suuntaan. Helppokäyttöisyys on digitaalinen trendi.”

Yhtenä esimerkkinä Jungner mainitsee verkkokaupat: ”Verkossa kuluttajan on helpompi vertailla kilpailevia palveluja keskenään kuin reaalimaailmassa. Verkko on myös kansainvälinen kauppapaikka.”

Myös verkkopankit ovat hyvä esimerkki digitalisaatiosta.

Teknologia on osa elämää

Digitaalinen kehitys mahdollistaa hyvin monia asioita. Sellaisiakin, mitä emme vielä välttämättä edes tajua.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tänä vuonna aloittanut monivuotisen tutkimuksen, jossa digitalisaatiota yritetään hahmottaa paremmin.

– Tavoite on ymmärtää, mitä digitalisaatiolla kaiken kaikkiaan tarkoitetaan, kertoo erikoistutkija, FT Satu Pekkarinen.

Pekkarisen mielestä digitalisaatio on tähän mennessä määritelty aika huonosti.

Yliopisto tarkastelee lähinnä sitä, miten digitalisaatio ja palvelut voisivat kehittyä yhdessä ja miten digitalisaatio voisi kehittää palveluja.

– Teknologia ei ole mikään erillinen saareke muusta yhteiskunnasta vaan sen pitäisi toimia niin, että olisi luonnollisena osana elämää.

Käytännön tutkimuskohteena on muun muassa vanhuspalvelut Etelä-Karjalassa.

– Mitä vanhustyön uudelleenajattelu teknologian kautta voi tarkoittaa, Pekkarinen sanoo.

Tutkimusta tekevät Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa Työterveyslaitos, VTT ja Helsingin yliopisto. Siihen osallistuvat myös HUS-Servis, ManpowerGroup, CGI, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Lahden vanhusten asuntosäätiö, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, Hämeenlinnan kaupunki, Vantaan kaupunki, Väestöliiton kotisisar Oy ja Edupoli.

Tutkimusta rahoittaa Tekes.

 http://bit.ly/1zcHTMm

Lähde: YLE