27. 06. 2017 Blogit Ei kommentteja

Suomen kasvukäytävä ulottuu Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ja yhteistyössä on mukana myös Seinäjoki. Verkostossa on mukana kaupunkien ja kuntien lisäksi kolme maakunnan liittoa, neljä kauppakamaria ja neljä ministeriötä sekä Suomen yrittäjät. Yhteistyötä tehdään yritysten sekä koulutus- ja tutkimustoimijoiden kanssa.

Saavutettavuuden kehittäminen niin fyysisesti kuin digitaalisestikin on kaikille toimijoille tärkeää – niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Juuri saavutettavuus mahdollistaa sen, että Suomen kasvukäytävä on aidosti toiminnallinen työssäkäynnin, yrittämisen ja arjen asioinnin alue. Alueella asuu joka kolmas suomalainen ja työmatkoja pendelöi noin 300 000 ammattilaista päivittäin. Kasvukäytävällä on noin 50 % Suomen yrityksistä ja yritysten liikevaihdosta. Noin 60% Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään kasvukäytävällä yliopistojen, korkeakoulujen, julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten toimesta.

 

Nauhakaupunkimainen kehitys- ja palvelualusta elinvoiman vahvistajana

Suomen kasvukäytävä on jo nyt Suomen vahvin kasvukäytävä. Yhteistyöllä voimme rakentaa siitä vielä vahvemman. Keväällä 2017 on yhdessä verkoston toimijoiden kanssa kirkastettu yhteistyön tavoitteita. Uudessa visiossa tavoitteena on kehittää kasvukäytävästä Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun dynamo – nauhakaupunkimainen kehitys- ja palvelualusta.

Kaikille yhteisiä tavoitteita on kolme:

1) Saavutettavuus – Liikuttavan helppoa
2) Viestintä ja kasvukäytävän mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen – Lisääntynyt houkuttelevuus
3) Kehitys- ja palvelualusta – Uutta synnyttävä innovaatioalusta

Suomen kasvukäytävä -verkoston organisaatiot ovat aktiivisia toimijoita, jotka kehittävät aluettaan tai organisaatiotaan omien strategioidensa mukaisesti ja samalla edistetään myös yhdessä sovittuja tavoitteita. Aidosti organisoitunut verkostomainen yhteisö, jossa osaavat ja kehittämishaluiset ihmiset haluavat tehdä vaikuttavaa yhteistyötä on yhteistyön menestymisen edellytys. Verkoston sosiaalinen pääoma ja yhteistyössä tarvittava luottamus sekä erilaisten näkökulmien ymmärtäminen kasvavat yhdessä tehden. On tärkeää oppia tuntemaan verkoston toimijoiden vahvuudet sekä ymmärtämään kunkin toimijan tavoitteet. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan kykyä tarttua nopeastikin uusiin mahdollisuuksiin: vahvalla osaajien verkostolla löydetään nopeasti oikeat ihmiset edistämään tärkeäksi koettuja asioita. Ihmisten väliset toimivat yhteistyösuhteet ja luottamus helpottavat vaikuttavien kehittämistoimien käynnistämistä sekä laadukasta toteuttamista. Yhteistyöllä voimme ratkaista haasteita ja rakentaa uutta kestävää kasvua. Voimme toimia koko Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun edistäjinä tehden yhteistyötä kansallisesti ja globaalisti.

 

Saavutettavuus

Suomen kasvukäytävä on jo yhtenäinen työssäkäynnin ja arjen asioinnin alue. Sen energia syntyy hyvistä liikenneyhteyksistä, digitaalisesta saavutettavuudesta ja korkeatasoisesta osaamisesta, jonka on helppo liikkua käytävän alueella. Juuri saavutettavuus synnyttää voimaa ja elämää sekä mahdollistaa monenlaisen yhteistyön, työssäkäynnin erilaiset muodot, työmatkaliikkumisen, yrittämisen, asumisen sekä kulttuuri-, luonto- ja liikuntamahdollisuuksien hyödyntämisen koko kasvukäytävän alueella.

Sujuvaan liikkumiseen ja digitaaliseen saavutettavuuteen pitää edelleen panostaa. Pääradan kapasiteetti ja matka-aikojen nopeus niin, että myös välialueen saavutettavuus paranee, ovat erittäin merkittäviä tekijöitä elinkeinoelämän ja koko markkina-alueen toiminnallisuuden kannalta. Samoin 3. raide, lentorata ja Tallinnan tunnelin selvittäminen ovat kaikille toimijoille yhteisiä tavoitteita.

Teknologian nopea kehitys mullistanee jo lähitulevaisuudessa liikenteen, liikkumisen ja viestinnän aloja. Samalla muutokset tuovat mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joissa Suomen kasvukäytävä voi toimia kokeilualustana. Liikenteen toimialaa mullistavat mm. automaation ja robotiikan mahdollisuudet liikkumisen ja kuljetusten kehittämisessä. Parhaimmillaan digitalisaatio parantaa liikennejärjestelmän tehokkuutta ja turvallisuutta, mutta uusien palvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa on vielä useita ratkaisemattomia kysymyksiä. Ovelta ovelle matkaketjuja, sujuvia ja turvallisia liikkumispalveluita (Maas), joustavia ja monimuotoisia liikenneratkaisuja sekä ilmastoystävällisempää ja vähäpäästöisempää liikennettä voidaan kehittää yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyöllä. Kehittämisteemoja voivat olla asemanseutujen kehittäminen, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen, automatisoidun liikenteen kehittäminen sekä joukkoliikenteen käytön, kävelyn ja pyöräilyn lisääminen. Lisäksi langattoman 5G-verkon käyttöönotossa Suomen kasvukäytävä voisi toimia pilottialueena. Uudet ratkaisut tulee tehdä ilmasto- ja ympäristökysymykset huomioiden.

Saavutettavuuden lisäksi osalle kasvukäytävän toimijoista yhteisiä kiinnostavia kehittämisteemoja ovat elinvoiman kehittämiseen liittyen profiloituneet liiketoimintaympäristöt sekä InvestIn-yhteistyö. Keskeistä on myös asumiseen ja elämisen laatuun liittyen asumistarjonnan monipuolisuuden ja turvallisuuden kehittäminen sekä yhteistyö palveluiden tarjoamisessa. Saavutettavuus on myös näissä teemoissa se mahdollistava tekijä.

 

Viestintä ja yhteistyö

Viestinnän merkitys on oleellinen kasvukäytävän menestymiseksi. Säännöllinen menestystarinoiden kertominen tekee näkyväksi onnistumisia ja kehittämistyötä kasvukäytävällä. Samalla jaetaan tietoa, jota toinen kasvukäytävän toimija voi hyöyntää oman alueen kehittämisessä.
Parhaimmillaan Suomen kasvukäytävä -verkoston osaavat ihmiset onnistuvat yhteistyössä, joka edistää kestävää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kasvua, uuden liiketoiminnan syntymistä sekä hyvinvoivaa ja sujuvaa arkea kasvukäytävällä.

 

Kuva: Ohjausryhmän kokouksessa Seinäjoella kesäkuussa 2017.

 

Kiitos kaikille verkostomme jäsenille ja yhteistyökumppaneille hyvistä tapaamisista, keskusteluista ja yhdessä tekemisestä.

Nautitaan kesästä!

 

Anne Horila,
Suomen kasvukäytävä -verkoston projektipäällikkö.