Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ja edelleen Seinäjoelle ulottuu Suomen kasvukäytävä, koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ydin. Tämä usein HHT-vyöhykkeeksikin kutsuttu kasvukäytävä on jo nyt yhtenäinen työmarkkina-alue ja miljoonien ihmisten päivittäisen liikkumisen ja arjen asioinnin alusta. Tällä tiiviillä alueella sijaitsee 40 % maan työpaikoista ja täällä tehdään noin puolet maan yritysten liikevaihdosta. Väestön keskittyminen kasvukäytävälle näyttää tilastojen perusteella jatkuvan. Suomen kasvukäytävä kuuluu ylikansalliseen Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen ja muodostaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kansallisen ytimen.

Ammatillinen erikoistuminen on viime vuosikymmeninä ollut voimakasta ja pitkät työmatkat ovat varsinkin kasvukäytävällä arkipäivää. Maan suurimmatkaan keskukset eivät nykyään pysty riittävällä
varmuudella tarjoamaan työtä kahden aikuisen ruokakunnassa perheen molemmille työssäkäyville aikuisille. Suomen kasvukäytävä sen sijaan edustaa tässä mielessä riittävää kriittistä massaa. Tämä
ilmiö on viime vuosikymmeninä vaikuttanut perheiden sijaintipäätöksiin, jolloin kasvukäytävästä on muodostunut Suomen tärkein yhtenäinen työvoimapooli.

Nopean liikkumisen, suuren väestömäärän, laajan työpaikkatarjonnan ja runsaan pendelöinnin (301 000 henkeä) ansiosta HHT Suomen ainoana eurooppalaisen mittapuun mukaisena
kasvukäytävänä toimii jo osittain kuin suuri kaupunki. Kansallisen kasvun vahvistamiseksi kasvukäytävän aluerakennetta ja liikennejärjestelmää sekä alueen sisäisiä toimintatapoja on
jatkossa kehitettävä valtionkin toimesta johdonmukaisesti kokonaisuutena. Tämä edellyttää pysyvää, kokonaisvaltaista tarkastelunäkökulmaa yli alueellisten ja hierarkisten hallintorajojen.
Suomen kasvukäytävällä kehitettyjä ja alueella testattuja uudenlaisia toimintamalleja voidaan hyödyntää hyvinä käytäntöinä myös maan muilla käytävämäisesti kehittyvillä alueilla.

 

Älykkäämpi, kustannustehokkaampi, vähähiilisempi ja sujuvampi liikkuminen

Kasvukäytävän toimiminen yhtenäisenä työvoimapoolina ja kansallisen kehityksen selkärankana edellyttää liikkumisen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kokonaisuus on koko maan osalta pystyttävä jatkossa hoitamaan nykyistä paremmalla kustannustehokkuudella ja sen lisäksi vähähiilisemmin. Kasvukäytävällä tämä tarkoittaa ratkaisua, jossa selkärangan runkolinjoja VT3:a ja päärataa tulee vahvistaa sekä palvelutason että infran osalta ja runkolinjoihin liittyvä alueellinen syöttöliikenne on ajateltava palveluna perusteellisesti uudelleen. Kasvukäytävän kehittäminen joukkoliikenteenkin osalta kokonaisuutena tasaa eriarvoisuutta suurten kaupunkien ja nauhakaupungin pienempien taajamien välillä ja mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan opiskelun ja työssäkäynnin myös suurten keskusten väliin jäävistä kasvukäytävän osista.

Julkisten organisaatioiden suorittamat henkilöliikenteen palveluostot tulee jatkossa pystyä hoitamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti yli sektorirajojen. Ostoliikenteen merkittävä hyötysuhteen parantaminen on mahdollista, mutta edellyttää muutoksia sekä nykyisiin toimintatapoihin että lainsäädäntöön. Muutosten valmistelu tulee käynnistää ja siirtymävaiheessa tarvittavia alueellisia pilottihankkeita tulee tukea. Osana TEN T -ydinverkkoa Suomen pääradan kapasiteetin lisäämistä tulee jatkaa myös Riihimäki-Tampere -välillä ja siinä ensisijaisesti Tampereen eteläisen alueen osalta.

Suomen kasvukäytävän kehittyminen Euroopan johtavaksi älyliikenteen alustaksi tulee asettaa tavoitteeksi. Tavoitteen saavuttaminen on täysin mahdollista huippuosaamisemme ansiosta, mutta kansallista tukea sisällölliseen koordinointiin tarvitaan, jotta käytävästä muodostuu älykäs, tehokas ja ehjä kokonaisuus liikkujan ja logistiikan tarpeisiin. Lisäksi kasvukäytävän tietoliikenneinfran kehittyminen on turvattava.

Uuden ajan energiantuotantoa kasvukäytävällä

Suomen kasvukäytävän kehittämisessä tunnistetaan myös kasvukäytävän maaseutumaisten osien merkitys kokonaisuudelle. Näiden maaseutumaisten osien muodostamaa biotalouden potentiaalia kehitetään monipuolisesti, ja kehittämistyö kytketään älyliikenteen uusiin sovelluksiin mm. lähiruoan jakelukanavien osalta. Älyliikenteen ja uuden energiatalouden sisältämät liiketoiminnalliset mahdollisuudet tunnistetaan ja näistä syntyvää palveluliiketoimintaa tuetaan kansainvälistymisvaiheessa.

Vähähiilisen paikallisen energiantuotannon vahvistumista tuetaan koko maassa ilmastopolitiikan tavoitteiden täyttämiseksi ja energiantuotannon kotimaisuusasteen kasvattamiseksi. Kasvukäytävällä tuetaan erityisesti metsäenergiaan liittyvää kehittämistyötä. Pirkanmaan, Kanta- Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa metsien hyötykäyttö on ollut alhaisempaa kuin muualla Suomessa, kun taas energiapuun käyttömahdollisuudet olisivat päinvastoin muuta maata merkittävästi suuremmat. Energiapuun jalostus biopolttoaineiksi on luonnollinen tavoite. Tämä tulee toteuttaa jalostusarvoa vähitellen korottaen siten, että hakkeesta siirrytään vähitellen pelletteihin, edelleen torrefioituun puuhun ja lopulta biokaasuun. Kansallisesti ottaen harvinaista ja arvokasta kaasuinfraa pystytään hyödyntämään nykyistä tehokkaammin.

Pitkällä aikajänteellä tavoitteeksi tulee asettaa energiaomavarainen kasvukäytävä.

Toteutunut kehitys tulevan suunnittelun pohjaksi: sirpaleista kokonaisuuteen

Group of Multiethnic Busy People Working in an Office

Kasvukäytävän muodostaman aluerakenteellisen kokonaissuunnittelun merkitys kasvaa myös EU:n ilmastopoliittisten päätösten ja linjausten myötä. Kasvukäytävä on tapa ottaa kasvua vastuullisesti, viisaasti ja kestävästi vastaan. Kehityksen harmonisoiminen kasvukäytävän sisällä helpottaa myös kansallisia asuntopoliittisia tavoitteita ja vähentää asumisen hintoihin kasvukeskuksissa kohdistuvaa painetta.

Menotalouden korjaustoimien ohella lähivuosina korostuu kasvukäytäväajattelun edustama työ tulotalouden kehittämiseksi. Koulutuksen ja työelämän symbioosia kehitetään kaikilla koulutustasoilla kasvukäytävän muodostamalla työmarkkina-alueella. Oppilaitosten, kuntien ja elinkeinoelämän yhteistyötä koko kasvukäytävän kattavan osaamismaton syntymisessä tuetaan. Maan tärkeimmän megarakenteen kehittymistä on jatkossa ohjattava kokonaisvaltaisen näkemyksen pohjalta, yli alue- ja hallintorajojen. Kaupunkiseutujen kasvusopimusmenettely on ulotettava yhdyskuntarakenteen tasolta aluerakenteen tasolle riittävän dynaamisuuden aikaansaamiseksi. Suomen kasvukäytävälle tarvitaan oma kasvusopimus.

Lisäksi suunnittelujärjestelmämme rinnalle on pikaisesti luotava tapoja tämän mittakaavan eheyttävälle suunnittelulle, jossa myös elinkeinoelämän näkemys ja elinvoimakysymykset laajemminkin tulevat nykyistä paremmin huomioitua.