27. 03. 2017 Blogit Ei kommentteja

ROTI on rakennetun omaisuuden tilan ja kehityksen arviointia varten kehitetty järjestelmä, joka perustuu laajapohjaisten asiantuntijapaneelien työhön. ROTI antaa puolueetonta tietoa asiantuntijoille, päättäjille ja kansalaisille. RIL koordinoi hanketta koko matkan ajan. 14.3.2017 julkaistiin ROTI2017-raportti. Uusin raportti on järjestyksessään kuudes ja se perustuu 160 asiantuntijan arvioon rakennetun ympäristön tämänhetkisestä tilasta ja lähitulevaisuuden näkymistä.

Laajojen asiantuntijapaneelien, sidosryhmätyöskentelyn ja tutkimustoiminnan tulokset on jalostettu Rakennetun omaisuuden tila – raportiksi. Luovan suunnittelun näkökulma on mukana ROTI-arvioinnissa ensimmäistä kertaa ja sen käsittely poikkeaa muista raportin osa-alueista. Yhteiskuntataiteilija Marjukka Korhonen toimi asiantuntijana tässä – ensimmäistä kertaa järjestetyssä – ARTS -paneelissa. Painopiste arvioinnissa on ollut siinä, kuinka luovien alojen osaamista on hyödynnetty rakennetussa ympäristössä ja sen elinkaaren aikaisissa prosesseissa.

Rakentamisen prosessin päämääräksi on asennettava kestävä rakennettu ympäristö. Kaavoitus- ja rakennusprosesseissa arkkitehtuurin, insinöörisuunnittelun, muotoilun sekä taiteen näkökulmien vahvistaminen parantaa elinympäristömme laatua ja palvelukykyä. Rakennettuun ympäristöön vaikuttavien muutosilmiöiden tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin on mahdollista löytää ratkaisuja eri suunnittelualojen yhteistyön tuloksena. Rakentamisessa ja yhdyskuntien kehittämisessä tulisi hyödyntää luovan suunnittelun tarjoama potentiaali. Tällä hetkellä tämä potentiaali jää useimmiten käyttämättä. ROTI2017 raportti kertoo, että alan rohkea uudistaminen kohti kestävää rakennettua ympäristöä tulee aloittaa viipymättä. Prosesseja on uudistettava hyödyntämällä uutta teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja, tehostamalla suunnittelijoiden tiimityötä ja uudistamalla luovien alojen suunnittelijoiden koulutussisältöä.

ARTS -paneelin mukaan, käyttäjä on nostettava suunnittelun keskiöön. Laatu rakennetussa ympäristössä on käyttäjien tarpeisiin vastaamista ja koska käyttäjien tarpeiden kirjo on laaja, elinympäristön ominaisuudet on otettava huomioon monipuolisesti laadun kokonaisvaltaisen tarkastelun yhteydessä.
Elinympäristön ulkoisen ilmeen ja fyysisten ominaisuuksien ohella kokemukseemme vaikuttavat yleinen tunnelma, valitseva sosiaalinen ilmapiiri sekä ympäristön tarjoamat toimintamahdollisuudet. Monialaista yhteistyötä on lisättävä eri osapuolten kesken. Luovien alojen asiantuntijatyöllä – arkkitehtuurilla, insinöörisuunnittelulla, muotoilulla ja taiteella – voidaan vaikuttaa kaikkiin rakennetun ympäristön laatutekijöihin. Luovalla suunnittelulla on merkittävä vaikutus aina sen palvelukyvystä yksittäisten rakennushankkeiden onnistumiseen. Rohkeudesta ja innovatiivisuudesta pitäisi palkita.

Suunnittelupalveluiden kysyntä monipuolistuu jatkuvasti ja suunnittelualan laskutus onkin ollut viime vuosina kasvussa – erityisesti talonrakennusasiantuntijapalvelualalla.
Taidehankintojen osalta monet julkiset rakennuttajat soveltavat esimerkiksi prosentti taiteelle -suositusta tai muuta periaatteellista tapaa käyttää osa rakennushankkeen määrärahasta taideteoksiin. Tästä johtuen kiinnostus taidehankintoja kohtaan on kasvanut. Kunnista puuttuu kuitenkin usein työhön tarvittava asiantuntemus. Esimerkiksi, Riihimäen kaupungin isännöimä Yhteiskuntataiteilijatoiminnan tarkoitus on kuntarajat ylittävän asiantuntijamallin kehittämisen edistäminen kuntien tarpeiden mukaisesti ja taiteen tuominen mukaan kaupunkisuunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. ROTI2017-raportti on hyödyllinen työkalu esim. Suomen kasvukäytävä-tyyppisissä hankkeissa, joissa pyritään Tampere-Helsinki-välisellä akselilla kehittämään mm. kuntien palveluja sekä vetovoimaista identiteettiä.

Kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavat voimakkaasti seuraavat yhteiskunnan muutosilmiöt: keskeisesti kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, ekologisesti kestävän kehityksen vaatimukset ja niukkenevat resurssit sekä teknologinen kehitys ja digitalisaatio. Luova suunnittelu tarjoaa uusia keinoja, joilla voidaan ratkaista näihin ilmiöihin liittyviä ongelmia ja toisaalta hyödyntää niiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Kaupungistuminen luo tarvetta innovatiivisille kaavoituksen ja asuntosuunnittelun ratkaisuille.
ARTS – paneelin raportti huomioi, että väestön ikääntyminen ja väestörakenteen muutos edellyttävät jo lähtökohtaisesti monenlaisia asunto- ja palveluratkaisuja.
Rakentamisen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat on otettava huomioon kokonaisvaltaisesti, kun tavoitteena on kestävä rakentaminen. Rakentamiselle on pitkä lista tavoitteita: pitkäikäisyys, materiaali- ja energiatehokkuus, turvallisuus, terveellisyys, viihtyisyys, muuntojoustavuus, helppohoitoisuus ja arvon säilyvyys. Kaiken tämän saavuttamiseksi tarvitaan alan asiantuntijoilta luovia ratkaisuja mm. kiertotalouden edistämiseksi sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi.
ROTI2017 korostaa, että luovan suunnittelun ratkaisut toimivat erottautumiskeinona niin rakennusten, alueiden kuin kokonaisten kaupunkienkin välisessä kilpailussa. Parhaimpia esimerkkejä kotimaisista alueellisen identiteetin esimerkeistä lienee Arabianrannan alue, jossa Helsingin kaupunki asetti rakennuttajille velvoitteen käyttää 1–2 % rakennuskustannuksista taiteeseen. Vastaavia hankkeita on sittemmin toteutettu useissa kaupungeissa eri puolilla Suomea, mm. Tampereen Vuoreksessa, sekä Sipoon Nikkilässä.

”Sosiaaliset hyödyt ovat parhaimmillaan silloin, kun luova suunnittelu luo kohteelle omaleimaisen identiteetin ja se kannustaa vuorovaikutuksen syntymisen kaikkien käyttäjien kesken. […] Kuntien tulisikin ottaa taide nykyistä paremmin huomioon jo kaavoituksessa sekä ohjeistaa kaavamääräysten soveltaminen luovan suunnittelun osalta”. (www.roti.fi)

 

MAHDOLLISTAVAT HAASTEET

Kaavoituksessa haasteena ovat olleet kaavoitusprosessin hitaus, kaavamääräysten tuomat rajoitukset ja vaatimukset sekä kaavavalitusten hankkeille aiheuttamat viivästykset. Toimivuudessa on myös havaittu suuria alueellisia eroja. Uusiin elementteihin suhtaudutaan varovasti ja esimerkiksi luova suunnittelu koetaan lisäkulua aiheuttavana riskinä.
Kaavoituksen nopeuttamiseksi on ROTI2017 ehdottaa mm. kumppanuuskaavoituksen kehittämistä nykyistä pidemmälle. Yksityiselle aluekehittämiselle toimintaedellytysten luomisen avulla voitaisiin laajentaa kaavoitusprosessiin asiantuntijapohjaa sekä tuoda alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen uutta innovatiivisuutta, taloudellista osaamista ja rahoitusratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Hämeenlinnan Asemanrantaan kaavoitettu uusi kaupunginosa, jossa on otettu käyttöön tontinluovutuksiin ja maankäyttösopimuksiin liittyvät rahoitusmahdollisuudet ja taiteelle korvamerkittävä kerrosalaneliömaksu.
ROTI2017 –raportti ehdottaa muutoksia kaavalainsäädäntöön esim. eriyttämällä maankäyttö- ja rakennuslain osiot toisistaan. Kaavatasojen rooleja tulisi samalla täsmentää niin, että asemakaavasta tulisi nykyistä väljempi ja luonteeltaan visioivampi.

Luovan suunnittelun mukaan ottaminen koetaan haasteeksi mm. siksi, että rakennushankkeiden tarkastelussa keskitytään usein vain investointivaiheen kustannuksiin, sillä kustannuslaskennan keinot ovat kehittyneempiä ja laajemmin hyväksyttyjä kuin erilaisten elinkaaren aikana syntyvien arvojen tai hyödyn määrittämiseen käytetyt työkalut. Luovaa suunnittelua sisältäviä ratkaisuja on usein vaikea toteuttaa siksi, että tilaajat voivat olla haluttomia kantamaan niiden sisältämien uusien detaljien, teknologioiden, materiaalien ja prosessien mukanaan tuomia riskejä.
Hinta painaa usein vaakakupissa enemmän kuin laatu, muodostaen ongelmia sekä rakennushankkeiden kilpailutuksessa, että julkisissa tarjouskilpailuissa. Hankintalain mukaisissa kilpailutuksissa olisi tulevaisuudessa hyvä painottaa laatutekijöitä kustannusten sijasta. Hyvä apu löytyy esimerkiksi ATL:n kehittämästä menetelmästä rakennusalan suunnittelukilpailujen standardoidun hinta-laatu -suhteen laskemiseksi.
VISIONA SAUMATON KULTTUURI
Toimialan nykyisiin toimintatapoihin tarvitaan muutosta, jotta luovaa suunnittelua voisi hyödyntää laajemmin. ARTS – paneelin ihanteellinen tavoite on vakiinnuttaa Suomeen sellainen toimintakulttuuri, jossa asumista, liikennettä, maankäyttöä sekä palveluita ja elinkeinoja tarkasteltaisiin saumattomana, arjen sujuvuutta tukevana kokonaisuutena. Julkisia toimijoita, rakennuttajia, suunnittelijoita ja urakoitsijoita ei pitäisi nähdä toistensa vastapuolina.

ARTS -paneelin ohjeiden mukaan luovan suunnittelun kytkeminen kestävän rakentamisen prosessiin tulee toteuttaa seuraavin toimin:

1) Loppukäyttäjien ja tilaajien tietoisuutta lisätään luovan suunnittelun vaikutuksista ja potentiaalisen kysynnän herättämiseksi. Tietoisuuden kasvattamisessa avainroolissa ovat edelläkävijätilaajat sekä onnistuneet esimerkit ja parhaat käytännöt.
2) Luova suunnittelu kytketään rakentamiseen hankkeen alusta lähtien.
3) Luovan suunnittelun hankintaosaamista parannetaan ohjeistuksella ja koulutuksella.
4) Luovan suunnittelun toteutus- ja rahoitusmallit sekä parhaat käytännöt saatetaan tiedoksi tilaajille alan aktiivisen tiedotustoiminnan avulla.
5) Suunnittelijoiden yhteistyötä kehitetään.
6) Luovien alojen asiantuntijoiden rakennushankkeita koskevien kompetenssien kehitetään esimerkiksi käynnistämällä taideasiantuntijoiden koulutus.

Inessa Taneli
Projektikoordinaattori, FM
Yhteiskuntataiteilijahanke
Riihimäen kaupunki, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi

Lähteet:

www.roti.fi

http://roti.fi/wp-content/uploads/2017/03/ROTI_2017_Paneelit_ARTS.pdf

http://www.atl.fi/index.php?id=245