08. 05. 2017 Blogit Ei kommentteja

Lentorata on suuria kasvumahdollisuuksia avaava yhteys Helsingin ja Helsinki-Vantaan lentoken-tän kautta muualle Suomeen. Pitkällä aikavälillä rata voi toimia yhteytenä Euroopan ja Itämeren alueen metropoleihin. Lentoradan hyödyt heijastuvat koko kasvukäytävälle.

Lentorata on tärkeä yhteys Suomen liittämisessä Eurooppaan. Lentorata yhdistää Helsingin Helsinki-Vantaan lentoaseman pääradalle ja siitä koko kasvukäytävälle. Yhteys on tarkoitettu lähinnä kaukojunalii-kenteelle. Rata olisi kaksiraiteinen, noin 30 kilometrin pituinen ja kulkisi lähes kokonaan tunnelissa. Matka-aika Helsingistä lentoasemalle taittuisi noin 12 minuutissa.

Suora ja nopea raideyhteys parantaa asutus- ja työpaikkakeskittymien välistä liikkumista ja muuta vuorovaikutusta. Tämä niin sanottu agglomeraatio- eli keskittymisetu lisää alueiden tuottavuutta ja vetovoimaa. Liikkumisen ja tavaraliikenteen lisäksi Lentorata lisää kasvukäytävän kaupunkien vetovoimaa ja taloudellista kehitystä. Monet viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että lentoasemilla on erittäin suuri taloudellinen merkitys aluekehityksen kannalta. (ks. esimerkiksi Future-ready airports).

Nopeat ja tiheäfrekvenssiset lentoyhteydet ovat tärkeitä koko Suomen toimivuudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Helsinki-Vantaan lentoasema palvelee koko maata laajalla kansainvälisellä reittiverkostollaan. Jotta koko Suomi pääsee hyötymään Helsinki-Vantaan tehokkaista yhteyksistä, on kiinnitettävä erityistä huomiota jatkoyhteyksiin lentoasemalta muualle maahan. Suoraan päärataan yhdistyä Lentorata tarjoaa nopeat yhteydet sekä kasvukäytävälle ja siitä koko Suomeen – tavoitteena tulee olla junamatka lentoasemalta vajaassa tunnissa Tampereelle ja parissa tunnissa jopa Ouluun.

Lentorata on tärkeä myös tarkasteltaessa Suomen liittymistä raiteilla Eurooppaan. Helsingin ja Tallinnan välistä merenalaista tunnelia selvitetään tällä hetkellä FinEst Link-projektissa. Samalla Rail Baltica-junarata edistyy askel askeleelta ja valmistunee vuonna 2026. Tunneli yhdistäisi Rail Baltican ja Lentoradan toisiinsa ja laajentaisi kasvukäytävän yhteydet suoraan Eurooppaan.

Helsingin kaupunki on teettämässä Lentorata-tarkastelun, jossa peruslähtökohta on, että Rail Baltica on toteutunut ja FinEst Link (Helsinki-Tallinna) -tunnelikin olisi mahdollinen. Työ on osa EU Interreg -ohjelman NSB CoRe-hankkeen WP4 Helsinki Airport Line -työpakettia ja valmistuu alkuvuonna 2018.

Työssä tullaan tarkastelemaan Lentoradan toteutumista kolmen eri skenaarion kautta ja kolmesta alueel-lisesta tarkastelutasosta. Skenaarioidenavulla nähdään, miten erilaisilla ratkaisuilla on erilaisia vaikutuksia Helsingin kaupunkikehitykseen. Pääkaupungissa Lentorataan liittyvät useat Helsingin sisäiset kehittämis-toimet, kuten uuden yleiskaavan Tuusulanväylän bulevardisointi pikaraitioteineen sekä yhteydet Pisara-rataan, Kehärataan ja Vantaalle.

Mahdollinen Lentorata vaikuttaa Helsingin seudun lisäksi koko kasvukäytävän aluetalouteen ja maankäyttöön. Sen vaikutukset ulottuvat myös Viroon ja muualle Baltiaan sekä Pietariin, välillisesti myös Aasiaan. Olisi yhä vähemmän perusteltua kutsua Suomea ”eristyneeksi saareksi” Euroopan perukoilla.

Christina Suomi, arkkitehti

Kirjoittaja työskentelee Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa ja vastaa Helsingin kaupungilla NSB CoRe -työpaketin Lentorataa koskevasta työpaketti WP4:sta.

Havainnekuva: Lentoradan liittyminen laajempaan kontekstiin (Kuva Salla Ahokas)