Kuinka uudenlaisia liikkumispalveluita voidaan edistää?

Matkaketjuja, kutsuohjattuja kuljetuksia, jaettuja takseja, yhteiskäyttöautoja, sähköisiä kulkuneuvoja, automaattiajamista… Viime vuosien aikana teknologinen ja liikkumistottumusten murros ovat johtaneet useiden uudenlaisten liikkumispalveluiden kehittämiseen. Liikkumispalvelut ovat kuitenkin käynnistyneet hitaasti, vaikka niillä oletetaan olevan positiivisia vaikutuksia liikkumisen mahdollisuuksiin, liikennejärjestelmään ja myös Suomen palveluvientiin.

Palveluiden yleistymisen ongelmat eivät liity teknologiaan. Markkinoiden hitaaseen kehittymiseen vaikuttaa osin palveluiden kustannusrakenne ja osin huono ymmärrys skaalautuvuuden vaatimuksista. Vaikka teknologinen kehitys on yleisesti ollut nopeaa, alalla on törmätty haasteisiin hitaasti avautuvien rajapintojen osalta. Kuitenkin haaste on vain osin tekninen, ja esimerkiksi taksi- ja joukkoliikenteen integroinnin osalta haasteet ovat alaa säätelevissä säädöksissä ja toimiluvissa. Tämä muuttuu Liikennekaaren uudistusten myötä. Kuitenkin on huomattava, että toimijoilla saattaa edelleen olla halua suojella omaa dataa ja liiketoimintaa (niin paljon kun uusi laki sallii), joka näin hidastaa muutosta.

Markkinoiden kehittymisen haasteena ovat hitaasti muuttuvat asenteet ja henkilöautoilun kustannusrakenteen painotus kiinteisiin kustannuksiin. Uudenlaisilta liikkumispalveluilta odotetaan yksityisautoilua vastaavaa palvelutasoa, mutta maksuhalukkuus on heikkoa ja liikkumisen kokonaiskustannukset käyttäjän osalta ovat huonosti ymmärrettyjä.

Moni liikkumispalvelu voi toimia markkinaehtoisesti silloin, kun käyttäjiä on riittävästi ja riittävän tiheästi. Kriittisen käyttäjämassan saavuttaminen vaatii kuitenkin aikaa, investointeja ja markkinointiosaamista. Riittävän palvelutason tuottaminen esimerkiksi kävely- ja matka-aikojen sekä palvelun saatavuuden osalta johtaa korkeisiin tuotantokustannuksiin. Yhdistettynä alhaiseen maksuhalukkuuteen, kustannusrakenne palvelumarkkinoiden kehitysvaiheessa on haastava, ja aika alkuvaiheen investointien jälkeen on taloudellisesti kriittinen.

Nykyinen joukkoliikenne on vahvasti tuettu ja se vaikuttaa uusien markkinaehtoisten liikkumispalveluiden tarjoajien liiketoimintaan. Julkinen sektori voi toki halutessaan tukea myös uusien liikkumispalveluiden tarjoajia, vaikka nykyiset rahoitusinstrumentit ymmärtävät paremmin perinteisiä liikkumistapoja. Paitsi alkuvaiheen rahoitusta, julkisen sektorin toimijat voivat tarjota myös muuta kuin rahallista tukea. Liikkumispalveluita tarjoaa usein pieni yritys, jonka ydinosaamista on teknologia. Julkinen sektori voi olla mukana palveluiden markkinoinnissa, joka myös tuo pienille, tuntemattomille toimijoille uskottavuutta. Esimerkiksi yhteiskäyttöauto tai -polkupyörätarjontaa voidaan tukea tarjoamalla houkuttelevia pysäköintipaikkoja ja latausjärjestelmiä. Julkisen sektorin toimintatavat, kuten hankintaprosessit, ovat hitaudessaan ja jäykkyydessään kuitenkin myös haaste nopeasti kehittyvälle toimialalle. Uudet innovatiivisen julkisen hankinnan prosessit ovatkin tuoneet uuden tervetulleen toimintamallin uusien liikkumismuotojen kehittämiseen.

Uudenlaisten liikkumispalveluiden liiketoimintamahdollisuuksia ja julkisen sektorin roolia palvelutarjonnan kasvattamiseksi tutkittiin osana North Sea Baltic Connecting Regions -hanketta. Syksyllä 2017 valmistunutta tutkimusta ohjasivat Suomen Kasvukäytävä -verkosto, Hämeenlinnan kaupunki ja Uudenmaan liitto, ja sen laati Sitowise Oy.  Tutkimuksen tuloksia on esitelty Riikassa NSB CoRe-tapaamisessa sekä Liikenne ja Maankäyttö -seminaarissa vuonna 2017. Tutkimusraportin yhteenveto on liitteenä.

Maiju Lintusaari (maiju.lintusaari@sitowise.com)
Vanhempi konsultti
Sitowise Oy

Lisätietoa: Benchmark summary 25.10.2017