Bike crowd

LIIKENNE

Vuoteen 2020 mennessä pyritään rakentamaan älykkäisiin matkaketjuihin perustuva liikenteen ekosysteemi. Kasvukäytävä muodostaa matkaketjujen kokonaisuuden.

+ Lue lisää

Suomen kasvukäytävän alueella ei useinkaan ole mahdollista – eikä toivottavaa – kulkea koko matkaa yhdellä kulkuvälineellä (henkilöauto). Matkaketjuajattelun ansiosta joukkoliikenteen käyttö tulee merkittävästi kasvamaan Suomen kasvukäytävällä. Matkaketjun osia voivat olla bussit, junat, raitiovaunut, polkupyörät, sähköpolkupyörät jne. Omistamiseen liittyvä uusi ajattelu muuttaa toimintamalleja sekä kasvukäytävän kaupunkimaisissa että maaseutumaisissa osissa. Yhteiskäyttöautot kaupungeissa ja joustavasti tilattavat taksit maaseudulla muodostuvat osaksi nauhakaupunkilaisen sujuvaa liikkumisen arkea. Älysovellukset mahdollistavat ajoneuvojen ja infran keskustelun. Näin ollen matkan etenemistä pystytään tarkasti seuraamaan ja tiedottaminen hoitamaan olosuhteiden mukaisesti. Suomen kasvukäytävälle muodostuu maailman parasta luokkaa oleva liikenteen tilannekuva: matkustajat saavat ajantasaista tietoa mobiililaitteisiinsa esimerkiksi matka-ajasta ja keliolosuhteista sekä matkan aikana että määränpäässä.

LOGISTIIKKA

Suomen kasvukäytävä muodostaa yhtenäisen liikennejärjestelmän, joka sisältää pysyviä, vahvoja infraelementtejä kuten VT3 ja päärata.

+ Lue lisää

Tuotanto on koko ajan merkittävämmässä asemassa kansantalouden kasvattajana ja vahvistajana. Teollisuus keskittyy logistisista syistä enemmän ja enemmän Suomen kasvukäytävän alueelle. Kaupan alan rakennemuutos vaikuttaa logistiikkaan ja matkaketjuihin: Henkilöliikenne ja logistiikka ovat osittain jo yhdistyneet uutta älyteknologiaa hyödyntäen. Liikenneinfran merkitys kasvulle ja kilpailukyvylle on erittäin tärkeää. Myös uudet energiantuotantomuodot, biotalous, kaupungistuminen ja matkailu vaikuttavat logistiikan kehitykseen.

ASUMINEN & ARKI

Asukkaat muodostavat alueen tärkeimmän voimavaran. Elinvoima kasvaa siellä missä on ihmisiä.

+ Lue lisää

Kunnat ottavat liikkuvan arjen vaatimukset huomioon omassa palvelutarjonnassaan. Palveluiden aukioloaikoja ja sijaintipaikkoja mietitään täysin uudelleen liikkuvan arjen näkökulmasta. Liikkumisen suhde työhön on jo muuttunut. Matkoja työpaikan ja kodin välillä on alettu taittaa uudistuneilla tavoilla. Matka-aikaa on uuden teknologian ja ajattelun ansiosta alettu hyödyntää tehokkaammin.

Suomen kasvukäytävä on tunnettu vetovoimaisen asumisen paikkana. Asuntotuotannossa syntyy vuosittain uusia, ennakkoluulottomia avauksia. Kaupunkikulttuurin idut kasvavat vahvasti sekä kaupungeissa että kasvukäytävän maaseutumaisissa osissa. Kasvukäytäväkokonaisuus tarjoaa todella laajan kirjon mahdollisuuksia omaleimaiseen asumiseen. Osallistaminen, tapahtumallistaminen, paikallishistoria, taide ja kulttuuri ovat elinvoiman tärkeimpiä rakennusaineita.

ÄLYLIIKENNE

Suomen kasvukäytävä tulee nousemaan älyliikenteen johtavaksi kokeilualustaksi Euroopassa. Tämän mahdollistaa alueelta löytyvä huippuluokan osaaminen ja toimijoiden vahva tahto yhdistää viisaasti voimavaroja.

+ Lue lisää

Digitalisaatio (alkaa) vaikuttaa jo koko liikkumisen kenttään ja liikkumiskulttuuriin. Käynnissä on valtava murros. Suomen kasvukäytävällä asuvat nauhakaupunkilaiset pystyvät hallitsemaan suurta määrää tietoa useimmiten älypuhelimen, tablettitietokoneen, älykellon, tai muun kehittyneen mobiililaitteen kautta. Todella laaja joukko erilaisia lisäarvoa tuottavia sovelluksia ja liikkumisen palveluita on jokaisen saatavilla helposti ja nopeasti.

Lue lisää täältä.

MAA-JA LENTOLIIKENNE

Maaliikenne sovitetaan aiempaa paremmin yhteen lentoliikenteen kanssa. Helsinki-Vantaan ja Tampere-Pirkkalan lentokentät voisivat toimia koko kasvukäytävän kattavana lentoasemana, osana matkaketjuja.

+ Lue lisää

Matkatavarat voitaisiin tulevaisuudessa kirjata sisään ja lähettää lentoasemalle jo kotoa tai kotikaupungin rautatieasemalta. Loppumatka lentoasemalle taittuisi helposti  ja nopeasti julkisilla kulkuneuvoilla. Uudenlainen toimintamalli toisi elinvoimaa ja lisäisi paikallista liiketoimintaa koko kasvukäytävälle.

Malli mahdollistaisi lisäarvopalveluiden syntymisen sekä säästäisi huomattavasti aikaa aiempiin toimintatapoihin verrattuna; liikkuminen kasvukäytävältä maailmalle ja takaisin kotiin olisi sujuvampaa.

Lentoasemien tulisi uudistua läpäisynopeuden parantamiseksi. Näin matkustajavirrat kulkisivat lentoaseman läpi nopeammin.

KILPAILUKYKY JA OSAAMINEN

Suomen kasvukäytävä on dynaamisen, pitkään jatkuneen kasvun aluetta. Vuonna 2014 se on jo muodostanut yhtenäisen työmarkkina-alueen, mikä yritysten kannalta tarkoittaa yhtenäistä työvoimapoolia.

+ Lue lisää

Käytännössä työmarkkina-alue näkyy esimerkiksi työmatkojen pituutena ja kunta-, sekä maakuntarajat ylittävien työmatkalaisten suurena määränä. Alueen keskiosistakin käsin käytävän molemmat päät ovat nopeasti saavutettavissa. Työvoiman saatavuus on kasvukäytävän muodostaman kokonaisuuden alueella erinomaista tasoa.

Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset ovat kytkeytyneet mukaan vyöhykkeen taloudellisen kasvun moottoreiksi. Yhteistyötä tehdään aiempaa tiiviimmin sekä opetuksessa että tutkimus & kehitys –toiminnassa, keskittyen elinvoimakehittämisen teemoihin. Vuoteen 2020 mennessä kasvukäytävälle alkaa muodostua vahva, koko kasvukäytävän laajuinen osaamismatto, joka on viritetty palvelemaan alueellisen elinkeinoelämän tarpeita.

KT_ENERGIAOMAVARAISUUS_Linna_aurinkoENERGIAOMAVARAISUUS

Tavoitteena on energiaomavarainen kasvukäytävä, johon on rakennettu kattava vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden (sähkö, vety, biokaasu, biodiesel, bioetanoli) jakeluverkosto.

+ Lue lisää

Jakeluverkoston kattavuudella on erittäin suuri merkitys ajoneuvokannan kehitykselle. Sähköautojen määrän kasvu mahdollistaa niiden toimimisen myös energiavarastoina silloin kun energiasta on tuotannon ylijäämää sekä silloin kun energian hankkiminen on edullisinta. Kulutushuippuja tasataan ja kustannustehokkuutta kasvatetaan mahdollistamalla pientenkin yksiköiden joustava toiminta energiantuottajina. Suomen kasvukäytävällä sijaitsee myös suomalaisittain harvinaista ja arvokasta kaasuinfraa: Suomeen ulottuu yksi sakara idästä tulevaa kaasuputkea, joka kulkee juuri Suomen kasvukäytävää myötäillen tuoden kaasua Suomeen. Kaasuputkea voidaan hyödyntää myös toiseen suuntaan: paikallisesti tuotetun energian jakelukanavana.

BIOTALOUS

Suomen kasvukäytävä on ilmaston lämpenemisen vastaisen taistelun eturintamassa vaikuttamassa osaltaan hidastavasti koko maailmaa uhkaavaan tilanteeseen. Tavoitteena on energiaomavarainen kasvukäytävä.

+ Lue lisää

Huippuosaamisen (yliopistot ja korkeakoulut) ydinalueella kasvukäytävällä syntyy biotalouteen ja cleantechiin liittyviä innovaatioita, aina lääkkeiden valmistuksesta energiantuotantoon. Kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen osuutta lämmityksessä kasvatetaan merkittävästi. Paikallisen biotalouden ja energiantuotannon vahvistaminen parantaa myös aluetaloutta. Metsäenergian käyttöä tulisi myös kehittää myös kehittää jalostetumpaan suuntaan. Kotimaisesta metsäenergiasta tuotetulla kaasulla voidaan alkaa lämmittää kasvukäytävän suuria keskuksia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella voitaisiin parantaa kansallista riippumattomuutta ulkomaista alkuperää olevista uusiutumattomista energianlähteistä. Kasvukäytävä on paras paikka pilotoida energiakysymyksiin liittyviä biotalouden innovaatioita, sillä täällä sijaitsevat maan suurimmat markkinat.

EUROOPPALAINEN KORRIDORIVERKOSTO

Kasvukäytävä liittyy liikenteellisesti yhä tiiviimmäksi osaksi Eurooppaa. Vuoteen 2020 mennessä Suomen kasvukäytävä muodostaa maan toisen käytäväosuuden eurooppalaisessa ylikansallisessa TEN T -korridoriverkostossa. Yhteistyö koko Tampere – Berliini –välillä on jo nyt tiivistynyt. Rail Baltica –yhteyden myötä Suomen ja Keski-Euroopan välinen saavutettavuus paranee merkittävästi.

+ Lue lisää

Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) muodostuu maantie-, rautatie-, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksistä Euroopan unionissa. Yhtenäisen liikenneverkon tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteneväisyyden sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. Tärkeänä päämääränä on myös alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen.

Rail Baltica on kansainvälinen junayhteys, joka yhdistää Suomen Viron, Latvian ja Liettuan kautta Puolaan sekä edelleen Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Rail Baltica parantaa matkustusmahdollisuuksia sekä kehittää kauppaa tehostaen tavaroiden vientiä ja tuontia.