06. 02. 2017 Blogit Ei kommentteja

Tervehdys kasvukäytävän huipulta, Hämeenkyröstä. Käytävää vahvistetaan meilläkin, koska tänä vuonna alkaa 9 milj. euron arvoinen Kyröskosken eritasoliittymän rakentaminen. Se muuttaa aika paljon VT3 kanssa risteävän liikenteen reittejä ja siten parantaa sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Tässä väylärahoituksen tilanteessa erittäin tärkeä hanke.

Kasvukäytävän sujuvuuden kannalta vaikuttavin investointi olisi heti tuon jatkoksi toteuttaa myös Hämeenkyrön ohitustie. Nimi ei mielestäni anna oikeaa kuvaa, koska uusi linjaus ei ohita Hämeenkyröä, vaan kulkee juuri meidän päätaajamien välistä, asuntoalueita kuitenkin asumiseen vapauttaen. Silti läpikulkutie, kauttakulkutie, kehätie eivät nekään ole aivan onnistuneita. Kohde on uniikki ja sillä olisi toteutuessaan uudenlaisia vaikutuksia. Pirkanmaan edunvalvojien tärkein väylähanke kuuluisi nyt valtakunnallisen liikennehankkeiden ohjelmoinnin kärkeen. Mutta kuinka on, tehdäänkö edes kasvukäytävän investointien ohjelmointia valtion tasolla nyt lainkaan?

Olemme juuri saaneet Suomen ympäristökeskuksen selvityksen Hämeenkyrön hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä vuosien 2007 ja 2015 välillä. Tulokset eivät yllättäneet suunnallaan, vaan määrällään, koska vähennys on ollut jopa 19 % asukaskohtaisten päästöjen määrässä. Kunnan kiinteistökannan oikeansuuntainen saneeraus on osa tätä lopputulosta ja nyt mietimme kunnianhimoisen päästövähennystavoitteen asettamista tuleville vuosille.

Suurin päästökaupan ulkopuolinen päästölähde meillä valtatiekunnassa on luonnollisesti liikenne, jonka osuus on laskenut 40:stä 36 prosenttiin kokonaispäästöistä. Tulevat tavoitteet vaatisivat näiden päästöjen puolittamista, jota ei tietenkään Hämeenkyrön toimin aikaansaada. Ajoneuvokannan ja niiden energiamuotojen uudistaminen riippuu valtakunnallisista tuloksista, mutta kehitystä voidaan tukea alueellisilla investoinneilla. Valtatie 3 väyläinvestoinnin Hämeenkyrössä tulisi mahdollistaa erilaisten polttoaineiden jakelu- ja latauspisteiden valikoima ja käytettävyys. Taajamaan suuntautuvan ja sen ohittavan liikenteen eriyttäminen eri väylilleen olisi varmasti myös päästöjä aikaansaava ratkaisu.

Hämeenkyrön sijainti runsaan puolen tunnin etäisyydellä Tampereesta on tehnyt yksityisautoilun helpoksi ja joukkoliikenne on jäänyt vaatimattomaan asemaan. Johtuuko kaupungin ruuhkautumisesta vai asennemuutoksesta mutta viime aikoina asukkaiden toiveet joukkoliikenteen lisäämisestä ovat kasvaneet selvästi. Nyt kun korostamme ilmastomuutoksen torjuntaa, joukkoliikenteen kasvulle on meillä selvästi kasvava tilaus.

Pahin epäkohta tässä liikenteemme kehittämisessä on se, että maakunnassa on kaksi joukkoliikenneviranomaista ja Hämeenkyrö on yksi selvin esimerkki yhteisen suunnittelun puuttumattomuuden haitoista. Maakuntauudistuksen monista avoimista kysymyksistä yksi kiinnostavin on se, päästäisiinkö vihdoin maakunnalliseen joukkoliikennesuunnitteluun? Kasvukäytävän näkökulmasta voi myös kysyä riittääkö edes maakunnallinen suunnittelu, vai olisiko HHT-suunnittelu (Hämeenkyrö – Helsinki – Tallinna) jopa mahdollista? Toivottavasti kasvukäytäväverkostomme pystyy nostamaan tämänkaltaiset aiheet pilottitason toiminnaksi!

Antero Alenius
Kunnanjohtaja
Hämeenkyrön kunta