06. 03. 2017 Blogit Ei kommentteja

Kaksi vuotta sitten hyväksyimme Suomen Kasvukäytävän kuntaverkostolle yhteisen vision vuodelle 2020. Siinä on kunnianhimoisia tavoitteita: Kehitämme Suomen Kasvukäytävästä Euroopan johtavan älyliikenteen kokeilualustan, uusiutuvan energian edelläkävijän, uuden kasvun moottorin ja sujuvan asumisen, liikkumisen ja elämisen vyöhykkeen.

Olemme nyt puolimatkassa vuoteen 2020. Miten visio on alkanut toteutua?

Hallituksen ohjelmaan otettiin kasvukäytävien kehittäminen. Se oli iso saavutus. Sitä seurasi kasvukäytäväsopimus TEM:n kanssa, mikä tuo AIKO-rahoitusta kasvukäytävän konkreettisille hankkeille.

Älyliikenteen kehittämiseksi on monia hankkeita käynnissä, mutta uusien liikkumisen palvelujen läpimurto on vasta edessä. Hallituksen liikennekaaren ajautuminen poliittisiin vaikeuksiin saattaa hidastaa uudistuksien toteuttamista. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla on toteutettu varsin pitkälle reaaliaikainen liikenteen tilannekuva avaamalla liikennedataa. Se mahdollistaa uusia liikkumisen palveluja, ja matkaketjuja yhdistäviä operaattoreita onkin jo ilmaantunut. On mahdollista, että kahden vuoden kuluttua olemme eurooppalainen edelläkävijä MaaS-palveluissa.

Uusiutuvan energian osuus kuntien lämmön ja sähkön tuotannossa on vahvassa kasvussa. Esimerkiksi Tampereen Sähkölaitos on investoinut tällä vuosikymmenellä 200 miljoonaa euroa uusiutuvan energian laitoksiin ja nostanut kotimaisen biopolttoaineen osuuden kaukolämmön tuotannossa alle 10 prosentista yli 40 prosenttiin. Kasvihuonekaasupäästöt ovat tänään 40 % alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 1990. Saman suuntainen on kehitys pääkaupunkiseudulla ja uskoakseni myös pienemmissä kunnissa. Myös biopolttoaineiden jakelupisteiden ja sähköautojen latauspisteiden verkosto on tiivistynyt Kasvukäytävän varrella. Ensimmäiset sähköbussit kulkevat niin pääkaupunkiseudulla kuin Tampereella. Myös kiertotalouden yrityspuistoja kehitetään. Energiaomavaraisuuteen on vielä pitkä matka, mutta Kasvukäytävästä voi tulla uusiutuvan energian ja älykkäiden energiaratkaisujen edelläkävijä.

Kasvavat kaupunkiseudut ovat internet-ajan digitaalisen talouden hautomoita ja kiihdyttämöitä. Osaaminen ja innovaatiot syntyvät paljolti kasvukeskuksissa. Leikkaukset tutkimus- ja kehitysmenoihin ovat heikentäneet varsinkin yliopistokaupunkien mahdollisuuksia kiihdyttää talouskasvua uusilla innovaatioilla. Tampereella on vastattu haasteeseen käynnistämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhdistämishanke, Tampere 3, sekä elinkeinopoliittinen Smart Tampere -ohjelma. Haluamme avata niin yliopistokampuksia kuin kaupungin kehityshankkeita innovaatioympäristöiksi ja yhteisen kehittämisen alustoiksi. Teollisuuden ja esineiden internet ja älykkään kaupungin ratkaisut voivat olla myös Kasvukäytävän kuntien yhteisiä painopisteitä, joilla vauhditamme Suomen talouden uudistumista ja kasvua.

Väestönkasvu on jatkunut ainakin Kasvukäytävän päissä vauhdikkaana. Tampere on saanut neljässä vuodessa yli 10 000 uutta asukasta, koko kaupunkiseutu noin 16 000. Muutamassa vuodessa on täytynyt rakentaa pikkukaupungin verran uusia asuntoja ja palveluja. Kaupunkirakenteen tiivistäminen olemassa olevien palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle on Kasvukäytävän kuntien yhteinen haaste, ja siihen on suuri tarve löytää uusia asuntorakentamisen ja palvelutuotannon tapoja. Tampere kasvaa sisäänpäin ja ylöspäin. Asemanseudulla alkaa tänä vuonna Kannen ja monitoimiareenan rakentaminen ja kaupunki on linjannut juuri ratapihavyöhykkeen korkean rakentamisen keskeiseksi alueeksi. Asemanseuduista voi tulla muuallakin Kasvukäytävän alueella uudenlaisen asumisen, palvelujen ja liiketoiminnan näyttämöitä.

Kehitys on siis lähtenyt hyvään vauhtiin. Nyt onkin aika kääntää isompi vaihde päälle. Kasvukäytävän kuntaverkoston visio on yhä kirkas, mutta tarvitsemme myös yhteisen strategian ja tiekartan, jotta voimme nivoa sekä pienemmät että isommat kehittämishankkeet osaksi vision toteuttamista.

Kasvukäytävän kehityshankkeiden tulee hyödyttää sekä pieniä että isoja kuntia. Esimerkiksi matkailun kehittäminen, harvaan asuttujen alueiden liikkumispalvelujen kehittäminen ja kiertotalouteen tai digitaalisiin alustoihin perustuvien liiketoimintojen kehittäminen voivat olla pienille kunnille lisäarvoa tuovia kehittämishankkeita.

Tampereella kaivataan isoa vaihdetta isojen liikennehankkeiden kehittämiseen. Kolmas raidepari pääradalle, mikä mahdollistaisi sekä tiheän lähijunaliikenteen että tunnin Helsinki-Tampere junayhteyden, voisi olla Kasvukäytävän kuntien yhteinen edunvalvontahanke. Suorat kansainväliset lentoyhteydet Tampere-Pirkkalan kentältä ovat alueen elinkeinoelämälle tärkeä tavoite. Samoin suoran junayhteyden saaminen Helsinki-Vantaan lentokentälle palvelisi asukkaita ja yrityksiä monissa Kasvukäytävän kunnassa. Asemanseutujen kehittämisen täytyy saada vauhtia. Pienet kokeilut eivät riitä, vaan tarvitaan valtion ja kuntien kumppanuushankkeita, joilla asemanseutuja voidaan rakentaa tulevaisuuden liikkumisen vetovoimaisiksi solmuiksi.

Ja ehkä meidän on hyvä visioida vielä kauemmaksi kuin vuoteen 2020. Tulevaisuudessa Suomen Kasvukäytävä sukeltaa Suomenlahden ali Tallinnaan ja pääsemme junalla aina Berliiniin ja sieltä vaikka Teheraniin ja Pekingiin. Se antaisi vauhtia Suomen tavaraviennille itään.

Anna-Kaisa Ikonen
Tampereen pormestari