Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ja edelleen Seinäjoelle ulottuu Suomen ainoa eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävä ja valtakunnan tärkein kasvun alue. Tämä käytäväkokonaisuus muodostaa koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ytimen. Suomen bruttokansantuotteesta 45 % tuotetaan tämän valtasuonen varrella ja yritysten liikevaihdosta noin 50 % muodostuu Suomen kasvukäytävä –verkoston alueella. Työpaikoistakin jo noin 40 % sijaitsee kasvukäytävällä.

Kasvukäytävä on toimialojen kannalta kuin yksi suuri kaupunki. Elinkeinojen monipuolisuus on tällaiselle alueelle tyypillistä ja samalla ehdottomasti alueen merkittävä vahvuus. Toimialojen joukosta nousee kuitenkin muutamia aloja, jotka erityisen selvästi hyötyvät kasvukäytävän nauhamaisesta rakenteesta, sen alueella pendelöivistä massoista (300 000 henkeä), maan vahvimmasta muuttoliikkeestä, nopeasti kasvavista volyymeista ja verkostoitumismahdollisuuksista. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi logistiikka, kauppa, teollisuuden alihankinta ja jatkojalostus, kiinteistö- ja rakennusala kokonaisuudessaan, rahoitusala sekä matkailu.

Kasvukäytävä on väestökeskittymä ja myös tulevan väestönkasvun keskittymä. Elinvoimaa syntyy varmimmin sinne missä on ihmisiäkin. Asuminen ja pk-yrittäjyys kulkevat usein käsi kädessä: asumiseen ja yrittämiseen liittyvät sijaintiratkaisut vaikuttavat yrittäjäperheissä toisiinsa. Elinkeinotoimen kehittäminen kasvukäytävällä on senkin vuoksi nähtävä laajemmin elinvoiman kehittämisenä sekä maankäytön suunnittelussa että muussa kehittämistyössä. Kasvukäytäväalueen asukkaat ovat sen tärkein voimavara.

Yhteiskunnassamme on parhaillaan käynnissä monta yhtäaikaista vahvaa muutosvoimaa. Globalisaatio on läsnä sekä yksityiselämässämme että liiketoiminnassa – niin hyvässä kuin pahassa. Digitalisaation läpimurto on tapahtunut mobiililaitteiden yleistymisen myötä ja tämä on jo muuttanut tapojamme toimia ja ajatella. Monella toimialalla (esim. liikennepalvelut ja logistiikka) digitalisaation mukanaan tuoma muutos on jo ollut rajua, ja se jatkuu edelleen. Ikärakenteen muutos omassa yhteiskunnassamme tuo mukanaan uudenlaisia palvelutarpeita ja toisaalta samalla heikentää julkisen sektorin kykyä vastata näiden kustannuksista. Yksityisille toimijoille avautuu tämän myötä uusia markkinoita. Osaamistalouden aiheuttama keskittyminen jatkuu: Suomi tiivistyy ja kaupungistuu samaan tapaan kuin esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa on käynyt jo vuosikymmeniä sitten. Kasvukäytäväkin sisältää sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita, mutta toimintakulttuurin tasolla koko alueen voi tosiasiassa sanoa olevan urbanisoitunutta. Biotalouden nousu nähdään vahvana tulevina vuosikymmeninä, ja tämän suhteen kasvukäytävän maaseutumaisilla osilla on vahva rooli.