16. 01. 2017 Blogit Ei kommentteja

Kasvukäytävä-ajatuksissa palasin Osmo Soininvaaran runsaan vuoden takaiseen artikkeliin Suomen Kuvalehdessä. Soininvaara taustoittaa kasvukäytävän ideaa ja toteaa – vapaasti lainaten – että tulevaisuudessa alueiden kehitys on kiinni siitä, missä ihmiset haluavat asua. Työn luonteen muuttuessa asuin- ja työskentelypaikkakunta ovat yhä useammin etäälläkin toisistaan, oleellista ovat toimivat yhteydet. Kasvukäytävä kasvaa – tai jättää kasvamatta – ihmisten asumisratkaisujen myötä.

Kristallipallo olisi tarpeen mietittäessä sitä, mitä ja millaisia asumiseen liittyviä toiveita suomalaisilla tulevina vuosina ja vuosikymmeninä on. Suomalaisklassikko: omakotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia? Viimeisimmillä asumista ja elämistä helpottavilla teknisillä ratkaisuilla varusteltu koti? Erilaiset yhteisöasumisen mallit? Luonnonläheinen ja energiatehokas asuminen? Tiiviisti rakennetut kaupunkikeskustat?

Ilman sitä kristallipalloakin uskaltanee veikata, että myös tulevaisuudessa ihmisillä on kovin monenlaisia ja toisistaan poikkeavia toiveita asumisratkaisujen suhteen – ja ajatukset vaihtelevat elämänvaiheittain. Hyvät ja nopeat yhteydet paikkakunnalle ja sieltä pois tuskin yksinomaan riittävät kotipaikan valintaperusteeksi, vaikka ovatkin perusedellytys monelle asumispäätöstä tehdessä. Monipuolisia palveluja järkevällä etäisyydellä toivonevat vähintäänkin monet. Kauppoja, partureita ja pesuloita. Lääkäripalveluja, kouluja ja harrastusmahdollisuuksia. Luontopolkuja, uimarantoja ja hiihtolatuja. Kulttuuritarjontaa niin aikuisille kuin lapsille. Ja kaikki tämä helposti ja nopeasti saavutettavissa: kävellen, pyöräillen, joukkoliikenteen avulla – sekä toimivien nettiyhteyksien välityksellä. Joillekin tärkeää on luonnonläheisyys, vielä useammalle luonnon säästeliäs käyttö.

Kaikkeahan saa, erityisesti rahalla. Suurten kaupunkien vetovoima kaikkien kuviteltavissa olevien tarpeiden tyydyttämisessä on ilmeinen ja vahva – mutta kaikki eivät kuitenkaan halua suuriin kaupunkeihin eikä kaikilla ole varaa tai halua sijoittaa niitä rahamääriä, joita toiveiden toteuttaminen Helsingissä tai Tampereella edellyttää. Pienet, tiiviit kaupungit näiden käytävän päiden välillä voivat tarjota hyvinkin toimivan vaihtoehdon.

Ihmiset haluavat usein, paradoksaalisesti, täysin vastakkaisia asioita. Tarkoin varjeltua yksityisyyttä ja muiden seuraa. Metsien huminaa ja ostosten teon helppoutta. Omaa rauhaa ja tutun lähinaapurin tuomaa turvaa. Pienessä kaupungissa yllättävän monet näistä ristiriitaisista tarpeista ovat soviteltavissa yhteen, toimiviksi asumiskonsepteiksi.

Valkeakoski on kasvukäytävän kaupungeista yksi – ja samalla yksi niistä, joissa asumiselle on luotu ja edelleen luodaan uusia, erilaisille ihmisille sopivia ja erilaisista tarpeista lähteviä malleja. Valkeakoskella toteutuu unelma omakotitalosta kaupungin keskustassa yhtä hyvin kuin modernista kerrostaloasunnosta tai mummonmökistä maaseudun rauhassa. Ensi kesän talonäyttelyssä esitellään pienten, energiatehokkaiden omakotitalojen malleja ja mahdollisuuksia. Samaan aikaan kaupungin keskustaan, veden äärelle ja palvelujen keskelle, nousee uusia kerrostaloja – ja keskustan eteläisen osan, Kanavanrannan, uudistamis- ja kehittämissuunnitelmat ovat vauhdissa.

Ihmisiä ja asumishaaveita on moneksi, niin nyt kuin tulevaisuudessa. Tarvitaan herkkää korvaa ja rohkeita visioita kun mietitään, millä kriteereillä tulevat kasvukäytävän asukkaat asuinpaikkansa lopulta valitsevat. Ja miten näihin odotuksiin voidaan vastata.

Kirjoittaja Sara Tuomola on Valkeakosken kaupungin elinkeinojohtaja.