Kasvukäytävä haluaa notkeita liikennekokeiluja

Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvaa kasvukäytävää kehitetään laajalla yhteistyöllä. Projektijohtaja Anna-Mari Ahosen mukaan alueella tarvitaan nyt uusia käytännön kokeiluja älyliikenteen kohdalla.

Ahosen mielestä suomalaisessa älyliikenteessä ollaan vaiheessa, jossa uusia kokeiluja pitäisi saada mahdollisimman nopeasti aikaan. Kasvukäytävän kohdalla julkinen valta voi omalla panoksellaan edistää kokeilujen käynnistymistä.
– Rahallinen tuki ei ole ykkösasia, vaan ministeriöiltä tarvitsemme kasvukäytävän kehittämiseen vahvan statuksen. Varsinkin kansainvälisessä yhteistyössä ministeriön rooli on iso, Ahonen sanoo.
Ahosen mukaan julkinen puoli on muutenkin tärkeässä roolissa MaaS- eli Liikenne palveluna -ajatteluun liittyvien epäjatkuvuuskohtien ratkaisemisessa. Kunnalta saatetaan tarvita esimerkiksi liityntäpysäköintipaikan rakentamista, jotta liikenneketjut toimivat paremmin.
– Kyseessä ovat usein pienet kynnysinvestoinnit, projektijohtaja sanoo.
Kasvukäytävän alueella pendelöinti on hyvin yleistä, moni käy töissä muualla kuin kotipaikkakunnalla. Alueen infrastruktuuri lienee koko maan paras, ja siitä pitää saada irti paras mahdollinen hyöty.
– Se tapahtuu kehittämällä liikenteen ekosysteemiä infran ja jo olemassa olevien liikenneoperaattoreiden päälle. Tarvitsemme liikkumisoperaattoreita, Ahonen sanoo.
– Ne taas tarvitsevat paljon yhteistyökumppaneita, jotta saadaan syntymään järkeviä asiakkaille myytäviä kokonaisuuksia. Yksityisten kehittäjien ja palveluntuottajien rooli on iso.
Kunnat tarvitsevat Ahosen mukaan ministeriöltä tukea yksityisten ja julkisten organisaatioiden entistä parempaan verkottamiseen ja uusien, perinteisiä hankkeita pienempien käytännön kokeilujen toteuttamiseen sekä kansainvälisten yhteyksien luomiseen. Uusiin liikennesovelluksiin ja -kokeiluihin liittyvän sääntelyn merkittävää vähentämistä Ahonen pitää tärkeänä.
– Suomessa tulee satsata liikenteen palvelullistamisen kehittämiseen, ja siinä käytännön kokeilut ovat olennaisia. Sen suhteen käsillä ovat ratkaisevat ajat, jos haluamme saavuttaa johtoaseman kansainvälisessä tarkastelussa.
LVM saa Ahoselta kiitosta MaaS-kokeilulainsäädännön valmistelusta, jonka hän toivoo jatkuvan nopeana. Kasvukäytäväalueen kunnat ovat halukkaita toimimaan uusien kokeilujen alustana.
– Kasvukäytävän alueella on myös maaseutumaisia osia, jonka ansiosta turha vastakkainasettelu kaupunkien ja maaseudun välillä vältetään, Ahonen sanoo.
– Kuntien talouden resurssit ovat nyt niin tiukat, että tehostamisen vaatimus lähtee kunnista itsestään. Sen vuoksi aika on kypsä uudenlaiselle ajattelulle, hän jatkaa.
Kasvukäytävän kunnat aikovat solmia syksyllä uuden yhteistyösopimuksen verkostotyön jatkamiseksi.

Tietolaatikko:
Suomen kasvukäytävä
* Helsingistä Tampereen vaikutuspiiriin ulottuvasta kasvukäytävästä on muodostunut yhtenäinen työmarkkina-alue ja työvoimapooli. Vuoden 2013 syksyllä 18 kuntaa, alueen kaikki kolme maakuntaliittoa ja neljä kauppakamaria perustivat kehittämistyötä varten kasvukäytäväverkoston.
* Suomen bruttokansantuotteesta 45 prosenttia tuotetaan kasvukäytävän varrella, ja kotimaan yritysten liikevaihdosta puolet syntyy käytävän reviirillä.
* Suomen työpaikoista noin 40 prosenttia sijaitsee kasvukäytävällä. Yli 300 000 henkeä pendelöi kasvukäytävällä.

 

http://liikennelabra.fi/kasvukaytava-haluaa-notkeita-liikennekokeiluja/#more-768